Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

23.2.2013

Uintia ja agilitya

Nismo ja Nemo kävivät polskuttelemassa Hyvinkään koirauimalassa tosiaan torstaina yhdessä Turren ja Pimun kanssa. Olin ylpeä pienistä jotka käyttäytyivät hienosti ja sain vastata kieltävästi kysymykseen "onko nämä niitä purevia chihuja" ? . Hyvä pojat!

Nemon uinti haki vähän sivuraiteille eli löysä polvi tuli selkeästi tässä mielesäni ilmi. Liikkeessä se on ollut nyt hyvä edelleen ja lenkeillä ei pitkilläkään matkoilla ongelmia. Pitäisi varmasti kyättää hierottavana tässä lähiaikoina missä sitten näkee onko vinoutta vai nou. Nemo ei myöskään oikein arvostanut koko uintia mutta sitkeästi polskutteli menemään. Nismo ui noinkin pieneksi sintiksi hirmuisella vauhdilla ja sen etujalat näyttivät ihan räpylöiltä kun se kauhoi menemään. Oli oikein hauskaa! Seuraava aika meillä onkin varattuna ensi vkon perjantaille, luulen että otan silloinkin Nismon ja Nemon mukaan...

Iita todennäköisesti tekee juoksua koska Hiski on siitä ekan kerran kiinnostunut ja haistelee jonkin verran...mitään ei kuitenkaan vielä pudottele, mutta en viitsi viedä sitä nyt halliin kun ei ole Iitan kohdalta vielä sitä aiempaa kokemusta että miten se sitten alkaa. Ei vielä erotettu hoffeja koska haistelu on niin sellaista "ohi mennen" .

Eilen pikatreeneissä Hiskin kanssa, mukana Pimu ja Turre. Tässä rakkaan Aten ottama kuva Hiskistä :

Pirunsarvet enää puuttuu kuvasta. Jotenkin se oli eilen kuutamolla, ei tuntunut samalta kuin aiemmin - teki hölmöyksiä ja ohjautui ihmeellisistä paikoista ohi. Minähän mokailin myös kaikkea täysin turhaa ja pöljää...ei aina vaan ole hyvä päivä :) . Lisäksi mä palkkasin hutiloiden jättäen pikkurillinen Hiskin purukaluston väliin. AU! Joskos sunnuntaina treeneissä vähän paremmalla meiningillä? Jukka tuo radan meille tällä kertaa kun jaamme poikkeuksellisesti treeniajan Turren + meitin lauman kesken :). Nismo ja Nemokin pääsevät liitelelmään!

Hankijalakset tuli eilen Heidin mukana kicksparkiin ja jo kaksi pidempää yhteistä kelkkalenkkiä sovittu ensi vkolle, jihuu! (voi lumi, sulathan vain pelloilta ja teiden varsilta sekä meidän pihalta, mutta jääthän vielä kelkkareiteille joohan?)

Mikäköhän meidän kissoja muuten vaivaa? Leikatut, ulkoilevat kollit ovat alkaneet ottamaan yhteen niin että karvatupot lentelee?! Ja saa sisäkissa Joekin välillä oman osuutensa. Sekä Nemo raukka joka menee uteliaana tutkimaan mitä tapahtuu.

20.2.2013

Lomalla, liitelemässä, kelkkailemassa....

Ihana ihana loma...ainut harmi on se että se on jo takana - mieluusti olisin ollut pidemmänkin aikaa ;). Ei ollut mitään erityisiä suunnitelmia koska rakas Ate oli duunissa anyway. Eipä sitä aina tarvitse ollakaan, sillä nautin ihan täysillä siitä että oli aikaa hoitaa kotia ja ennenkaikkea liikkua koirien kanssa!

Kelkalla on sudittu menemään niin lyhyitä spurtteja kuin pideämpiäkin (8 km) reissuja. Kelit ovat toistaiseksi kelkkailua suosineet ja molemmat; sekä Hiski että Iita ovat päässet vetohommiin. Ne suorastaan rakastavat koko touhua ja ovat aivan onnessaan kun näkevätkin kelkan. Tuli sitä ensimmäiset ilmalennotkin tehtyä kelkalla : alamäki, Iita täydessä vauhdissa ja kelkka penkkaan - minä stongan yli niin että heilahti ja pitkälle! Onneksi laskeuduin lonkalle joka kesti kovan tömähdyksen ja ilmalennon huomattavasti paremmin kuin polvi tai ranne olisi kestänyt. Muistoksi tuli kovat naurut ja mustelma :) . Heidi ja Turre ovat olleet usein meidän kelkkaseurana. Heidi pakkaa aina mehueväitä reppuun - mikäs sen mukavampaa!

Ate oli kuvaamassa yksi pvä meidän kelkkailua. Tässä Hiskin kanssa ylämäessä menossa :)


Ja tässä Iitan kanssa viimeisellä suoralla :


Kuten jo sanottu, oon ihan koukussa tähän hommaan!


Nismo ja Nemo ovat kuntoilleet myös kovasti sekä vapaana että hihnalenkeillä. On ne sitkeitä pieniä tuolla hangessa - jos ei muuten pääse niin mun jalanjälkiä pitkin ainakin pääsee! Hankikanto on niille ollut myös suotuisa. Aivojumppana on toiminut hyvin pienet muistuttelut rallyn saloista, temput, tokoa vähäsen ja niin ihana naminpiilotus sekä piiloleikki! Aktivointipallo sai naurut aikaan kun Nismo ja Nemo tekivät yhteistyötä eli Nismo pyöritti palloa, Nemo kyttäsi tilaisuutta pölliä pudonneet herkut ja kun pallo ajautui vaikeaan paikkaan niin sille piti haukkua...koska sitenhän se varmasti liikkuu?! Nismo kyllä aikansa haukuttuaan päätti kokeilla myös tassulla avittaa pallon pois pinteestä ;) . Pikkuiset hiipparithan on mun omia lelliperseitä, myönnän! Vaikka on kuria, paljon liikuntaa, käytöstavat yms yms niin minähän annan niille periksi sellaista mitä en hoffeilta suvaitse...kuten kainalossa päiväunien nukkuminen! Lomalla oli aivan ihanaa ottaa lenkin ja lounaan jälkeen pienet unet niin että kaksi väsynyttä tuhisijaa osallistuivat myös..Nismo kaulapuuhkana ja Nemo peiton alla möykkynä. Rakkaat pienet.

Nismolle ja Nemolle pitäisi buukata muuten hammashoito..syövät päivittäin luita mutta ei auta, hammaskiveä ja sen myötä pahaa hengitystä on silti taas kertynyt. Toivottavasti ei jouduta poistamaan hampaita kuten Nemolta viimeksi.

Hiskin kanssa käytiin liitelemässä Masalan kuplahallissa Ritva Herralan radoilla kolmen HYLyn verran. Vaikka tulokset eivät olleet minkäänlaiset niin en muista koska ohjaus ja oma liikkuminen olisi kulkenut noin hyvin! Olen tosi tyytyväinen! Lisäksi Hiski käyttäytyi ahtaassa hallissa niin ettei tarvinnut neuvotella siitä kuka suhaakaan ja mihin kun odotetaan radalle pääsyä. Ottaa helposti kierroksia normisti.

Ekalla radalla otin HYLyn uusimalla A:n alasmenon. Hyppäsi niin porsaana yli että ajattelin olevan kauskantoisempaa palauttaa takaisin. Otti hyvän alasmenon kun palautin ja siitä kehut ja pois radalta. Tokalla radalla se keksi että käsky "kepit, kepit" on varmasti keinu..ja HYLhän siitä napsahtaa. Otin uudelleen lähetyksen kepeille, onnistui hyvin ja loppuradan kulki oikein mukavasti. Kolmas rata kaatui ennen toiseksi viimeistä estettä. Vauhtisuora ja siitä kääntö putken pimeään kulmaan. Kulki taas koko radan todella hyväntuntuisesti, tuli erinomaisesti ohjaukseen, pujotteli nopeasti yms, mutta vedin liian pitkälle ja nappasi suoralta uhden ylimääräisen hypyn muuten niin hienolla radalla! Ei se ole helppoa...mutta tyytyväinen olin kuitenkin :) . Kohti seuraavia startteja!

Olen kiinnittänyt enemmän huomiota syömiseeni näin liikunnan moninkertaistuttua - lähinnä siltä osin että syön tarpeeksi paljon. Lisäksi vitamiinit yms että kaikki on kohillaan. Olo on aivan erinomaisen hyvä!

Huomenna koirauimalaan Nismon ja Nemon kanssa (+Katin ja rottisten sekä Heidin ja Turren) ja perjantaina liitelemään merkkareiden kanssa.

Wilma mustiainen on ollut taas hyvässä kunnossa :) . Hangessa on lenkkeilty ja rämmitty eikä Wilma ole ollenkaan väsähtänyt ja silmien kirkkaus on taas palannut! Joskos kuitenkin päästään tämän talven yli? Se olisi hienoa :).


11.2.2013

Haaste :)

Minä tykkään haasteista! Nyt sain blogiin liittyvän haasteen Titalta, joka elelee neljän komean chihupojan kanssa touhuten kaikenlaista : käykäähän kurkkaamassa Titta ja pojat

Kiitos Titta!

Säännöt haasteen toteuttamiseen ovat seuraavanlaiset:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.


2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.


Aloitetaan niillä 11:sta asialla ABOUT ME :

1. Jos en pääse liikkumaan tulen huonolle tuulelle. Osaan kyllä olla sohvaperunakin, mutta nautin siitä sen jälkeen kun ensin on ulkoillut ja siivonnut kodin ;)

2. Siivoan hysteerisesti kaikkia pintoja ja lattioita. En halua että sohvalla on karvaa tai ylimääräisiä tavaroita keittiötasolla, myös vessan täytyy olla siisti...kuitenkaan esim pommin jäljiltä oleva vaatekaappi ei nappaa tuon taivaallista. Hysteerisen siivoamisen lisäksi olen ärsyttävyyteen asti rutiini-ihminen.

3. Teen mielelläni taulukoita, pitkän tähtäimen suunnitelmia ja projekteja. Tietyissä asioissa sitten saatan tehdä hyvinkin hätäisiä päätöksiä - kuten nettiostoksissa.

4. Kun rakastan, rakastan ehdoitta ja täydellä sydämellä

5. Herätyskellolla ja minulla on "outo" suhde...haluan että se herättää minut ajoissa, mutta en jaksa nousta ja torkutan mieluusti aina liian pitkään.

6. Roskaruoka, nam! Voisin elää sillä jos se olisi järkevää. Kaikki mihin laitetaan majoneesia on ihan parasta.

7. Koirat ovat Aten lisäksi vieneet sydämeni täysin. Nautin niiden kanssa elämisestä, harrastamisesta, arkijutuista, ulkoilusta, edistymisestä ja ongelmien ratkomisesta. Koirat on minun juttuni ja opettelen kaikenlaista niihin liittyvää suurella intohimolla. En voisi kuvitella arkea tai juhlaa ilman niitä.

8. Ärsyynnyn helposti ja räjähdän kahdessa sekunnissa mutta se menee myös yhtä nopeasti ohi. En suutu tai raivoa kenellekään toiselle, lähinnä itsekseni messuan. Kunnioitan kuitenkin niitä kaikkein lähimpiäni enkä muista että olisin koskaan heille edes oikein suuttunut?

9. Isäni on minulle suuri roolimalli ja sydäntäni lähellä vaikka emme usein näekään. Kun nähdään niin minusta tuntuu kuin olisimme aina tekemisissä.

10. Muistini on aivan kammottavan huono..ilman kalenteria ja muistutuksia en koskaan olisi ajoissa missään ja tulisi paljon tuplabuukkauksia.

11. Olen ahkera puurtaja työssä ja arjessa - jos johonkin ryhdytään niin se tehdään kunnolla ja täydellä teholla. Patalaiskat ihmiset saavat vereni kiehumaan.


------------------------------------

Titta kysyi minulta seuraavat 11 kysymystä :

1. Harrastatko liikuntaa ja jos niin mitä ja kuinka usein?

Lauma pitää liikkeessä ihan joka päivä ja oma halu liikkua on suuri. En juuri koskaan liiku ilman koiria. Lenkkeillään vapaana ja kytkettynä, polveni takia reippaasti kävellen. Kyllä useampi kymmenen kilometriä viikossa tulee mentyä! Nyt hoffien kanssa olemme löytäneet uuden harrastuksen, kelkkailun. Lisäksi sitten agilitya.

2. Millaisista leffoista pidät vai pidätkö?

Sarjat on enemmän mun juttu, mutta kyllä leffojakin tulee katsottua. Tykkään kovasti Taru Sormusten Herrasta trilogiasta ja Harry Potter elokuvista kun olen lukenut ne kaikki ennen elokuvien ilmestymistä. Helpot komediat on myös jees ja trillerit vaikka olenkin niin paskahousu että koirien kanssa ulos meneminen sellaisen elokuvan jälkeen on ihan kamalaa.

3. Jos sinulla olisi kuukausi aikaa tehdä mitä huvittaa ilman mitään velvollisuuksia ketään tai mitään kohtaan, mitä tekisit?
Tylsä ja ehkä imelä vastaus, mutta kyllä rakstan elämääni niin paljon, että ottaisin töistä lomaa ja elelisin arkea perheen, koirien ja ystävien kanssa nauttien :)

4. Asuisitko mieluummin maalla vai kaupungissa? Perustele.Asumme maalla josta suoraan takapihalta pääsee metsään/pellolle. Tonttia on usempia tuhat neliötä eikä kukaan koputa seinään tai tule sanomaan pihalle että musiikki on liian kovalla tai remonttia ei saa tehdä tähän aikaan. Pihalla mahtuu tokoamaan ja tekemään jotain agilityjuttuja. Koirille on iso tarha missä ne voivat oleilla ilman valvontaakin tarvittaessa. En koskaan vaihtaisi pois.

5. Onko sinulla sisaruksia ja jos on niin montako?

Olen meistä vanhin, seuraavaksi on siskoni Nina, sitten siskoni Bea ja isän uudesta avioliitosta pikkuveli Jussi. Kaikki ovat minulle kovin rakkaita vaikka Ninan ja Bean kanssa tulee huomattavasti eniten oltua tekemisissä.

6. Jos sinun pitäisi elää vuosi siten, että saat syödä vain kahta ruokalajia, mitkä kaksi ruokalajia valitsisit?
Ehdottomasti hampurilaiset ja vastapainoksi salaatin. Tykkään salaateista kovasti, vaikka roskaruoka onkin ihan mun juttu.

7. Mikä oli lapsena toiveammattisi?

Ensin halusin tulla sukeltajaksi ja mulla oli jostain sysytä mielikuva että isästä tulee mun kanssa sukeltaja. Sitten näin Tappajahain telkkarista ja putosin jäihin enkä osaa näin ollen ollenkaan uida - enkä mene veteen! Toinen haave taisi olla eläinlääkäri.

8. Tehdessäsi päivittäisiä kulutusvalintoja, mietitkö niiden ekologisuutta?

Liian vähän, ihan liian vähän. Me kyllä kierrätetään roskista esim lehdet, palavat ja tölkit + lasi erikseen. Ate ei heitä koskaan mitään pois...mä kyllä liikaakin. Kaupassakin hinta usein ratkaisee tai sitten maku. Yksi asia on kyllä mistä en koskaan tingi - ostan aina vapaiden kanojen munia!

9. Minkä on elämäsi tähän asti suurin saavutus?

Tasapaino. Se että on perhe, koirat ja ystäväpiiri, työ mistä tykkää, harrastuksia ja arki on kunnossa kaikinpuolin.

10. Millaista elämäsi olisi ilman internettiä?

Hmmm...mun työ ilman sitä olisi todella hankalaa ja töissä tuleekin töiden lomassa käytettyä konetta myös arkitarpeisiin. Pankkiasiat on helppo hoitaa netin kautta ja onhan se kätevä kun etsii kaikenlaista tietoa nopeasti. En kuitenkaan kovin usein kotona / viikonloppuisin käytä nettiä tai avaa edes konetta.
11. Onko kotisi yleensä tiptop-järjestyksessä vai vähän rempallaan?

Pinnat ja lattiat hyvässä järjestyksessä. Lattialla ei saa olla mitään ylimääräistä pussukkaa, romua tai muutakaan. Yllättävän vähän karvaa vaikka elukoita on aikamoinen määrä. Kaappeihin ei kuitenkaan kannata kurkistaa ;).

---------------------------------------------------------

Laitetaan jatkohaaste myöhemmin (toivottavasti ei kaadu tuohon erääseen faktaan kertomastani muistista)...

--------------------------------------------------------


Me oltiin sunnuntaina vetohommissa! Nismo ja Nemo nukkuivat kiltisti autossa sen aikaa kun Hiski veti lapsia ahkiossa ja Iita oli rapsuteltava. Olimme Karkkilassa kirkon järjestämässä, lapsille suunnatussa tapahtumassa. Järjestäjät olivat auranneet ja moottorikelkkailleet noin 200 metriä pitkän radan jossa Hiski veti ahkiota. Kaksi tuntia se veti, minä välillä kipitin muutaman kierroksen mutta pääosin Ate kuntoili sen mukana kävely/hölkkävauhtia. Hiski on kova veturi eikä se ollut oikein moksikaan moisesta pestistä. Juotettiin ja verryteltiin/jäähdyteltiin ja pari tuntia rupeaman jälkeen se oli sen oloinen ettei ole mitään tehnytkään?! Yli 70 lasta pääsi Hiskin kyytiin, yksi kerrallaan eli rinkiä tuli aika monen kilometrin edestä vedettyä. Iita oli seuraneitinä ja ihmiset tykkäsivät siitä kovasti. Iita oli rauhallinen, antoi rapsutella ja kun joku kumartui ulottuvuusetäisyydelle se moiskautti kevyesti suukon poskelle. Kovasti oli perheitä juttelemassa koirista ja kyselemässä kaikenlaista. Kivaa oli!

Vetorupeaman jälkeen mä kurvasin vielä Nismon ja Nemon kanssa agitreeneihin. Kiitos Jukalle nollakakusta ja Heidille sukista sekä muille taas kivasta treeniseurasta :) . Hiippujen kanssa käännöksiä, takaakiertoja ja keppejä...Nismo meni oikein sisään joka kerta ja Nemo väärin joka kerta - ei ymmärrä...Nemo on pujotellut 100 kertaa enemmän kuin Nismo. Jotain outoa mä teen siinä kepeillä. Nismolla oli vähän käteen jäämisen meininkiä haukun kera ja Nemo se taas irtosi milloin mihinkin.

Ensi la Kirkkonummen kisat, mutta sitä ennen...huomenna se alkaa : LOMA!

Heidin kanssa huomenna kelkkailemaan, jipii!







7.2.2013

Polskimassa

Ensiksi meidän sankarille vielä :

PALJON PALJON ONNEA RAKAS MUSTA - Wilma, alias QUU eilen 3 -vuotta!!!
*pysy musta "pieni" terveenä pitkään"

Juhlapäivän kunniaksi oltiin ostettu koirakakku - hyvin oli maistunut. Tässä rakkaan Aten ottama kuvatodiste :


----------------------------------------

Iita oli eilen ekaa kertaa koirauimalassa. Liivit niskaan ja suihkun kautta altaaseen! Turre, Pimu ja Rosmo olivat myös uimassa. Kuvia ei tullut napsittua kun vesi roiskui ihan kiitettävästi. Uittaja oli mukana ja se oli hyvä. Iita pisti hanttiin itse altaaseen menoa mutta kun lähti uimaan niin ui hyvällä taktiikalla ja terveen näköisesti. Yritin laskeskella kuinka monta kertaa ui koko ison altaan ympäri ja päästä päähän mutta en pysynyt laskuissa - monen monta kertaa :D . Tehokasta liikuntaa se näytti olevan!

Olen niin ylpeä sen käytöksestä. Räyhääviä koiria, vieraita ihmisiä ja ihan uusi paikka...ei mitään ongelmia! Kulki ilman hihnaakin alueella/kuivatuksessa yms eikä tarvinnut yhtään jännittää yhtään mitään. Niin hieno tyttö!

Nismo ja Nemo katsoivat syyttävästi kun tulin myöhään kotiin ja heidän kanssa ei oltu tehty mitään?! Tai sitten ehkä mä kuvittelin ;)...

Ate alkoi opastamaan mua käsipainotreenissä - joskos tulisi käsiin voimaa? Ei haittaisi ollenkaan.

Kohta se alkaa - LOMA!

4.2.2013

Hengailua

Ensiksi viime vkon liikkumiskilometrit koiruuksien kanssa: totaali 42 km, josta kelkalla 19,5 km ja loput kävellen ...sitten se ongelma - kun en halua pudottaa yhtään painoa ja omasta mielestäni syön PALJON (ja kaikkea roskaakin..) , mutta silti on paino vähän pudonnut, täytyy muuttaa jotain koska kunto saisi kasvaa ja paino pysyä samana. Kiinteytymisestä nyt ei koskaan ole haittaa tietenkään ;) . Ja polvi, se on kestänyt tuen avulla (puuta koputtaen) .

Viikonloppuna suhattiin sinne ja tänne ja tonne, mutta ei me mitään treenattu :D - paitsi hengailua. Lauantaina rakkaalla Atella oli synttärit joten käytiin sen kunniaksi mun töiden jälkeen raflassa, hyvää ruokaa oli! Nismo ja Nemo odottelivat autossa meidän ruokailun ajan tyytyväisinä koska tultiin suoraan duunista. Kelpoja poikia, siellä ne oli umpiunessa.

Sunnuntaina lähdettiin Katin kanssa kannustamaan ystäviä agikisoihin ja koppasin Nismon ja Nemon mukaan - hyvä viedä ne halliin ihmettelemään sitä koiramäärää ja meteliä. Nismo kuumeni kun näki kiitäviä agikoiria, mutta muuten käyttäytyi oikein mallikkaasti ja mun iloksi Nemo oli oma itsensä häntä heiluen eikä noteerannut oikeastaan mitään. Kannustus ei mennyt hukkaan kun Jukka ja Turre pokaksivat heti elämänsä ekoista virallisista LUVA -tuloksen! Onnea vielä, vaikka sekosin jo kisapaikalla kun olin niin onnellinen :) .

Tällä vkolla olisi Iitan ensimmäinen uimalareissu!

Wilma rakas on ollut vähän niin ja näin...välillä oma itsensä ja sitten taas sellainen vaisu ja surullisen näköinen. Sitten kun otetaan Aten kanssa asia puheeksi niin johan se taas pinkoo elämänsä innosta ympyrää ja kohlottaa menemään lelua kantaen. Mitähän tässä nyt oikein pitäisi vai pitäisikö mitään?? Wilmalla on keskiviikkona 3-vuotis synttärit, koirakakku odottaa jo pakkasessa.

Meillähän ei hoffeilla ole lupaa sohvalle (Nismolla ja Nemolla vaan ;) ) , mutta toisinaan minä lepsun Wilman kohdalla ja otan sen kirjaimellisesti päälleni makaamaan. Kuvassa ei onneksi näy minua, olen hautauneena sen alle :