Puruhiha & Sammakko

Siinä se nyt sitten komeilee. Ruttu, elikkäst Dino. Kuvan on ottanut Elisa Elde Lindqvist. Thänks Elde :).

Huh kun eilen olikin kuuma päivä. Silti treenipäivä, niinkuin joka päivä. On se kumma kun on tullut niin hulluksi että jos koirat ei joka päivä edes vähän treenaa niin heti tuntee piston sydämessään.

Ruttu the lelukilipää sai eilen purra hihaa. Se on pureskellut sitä kerran aikaisemminkin eikä sille tosiaan tarvinnut kertoa mitä tässä hommassa täytyy tehdä vaan se ampuu laakista kiinni hihaan eikä irrota ennenkuin mä käyn kiskomassa ja käskemässä sitä irrottamaan. Ei siitä suojelukoiraa taida silti tulla...on noita maalimiehiä niin pirun vähän saatavilla. Ate oli kiltti ja uhrautui eilen pitämään hihaa. Ja treenimäärä/vko on niin korkea pelkästään puruihin, että jopa mun kapasiteetti ylittyy. Tietty jos voittaisi siinä lotossa ja voisi jäädä pois töistä niin sitten voisi ehtiä...Ruttu on kyllä ihmeellinen tapaus. Se tosiaan kuumenee tietyistä asioista sekunnissa, kuten siitä hihasta. Silti siinä ei ole tippaakaan vihaa tai kiukkua edes. Häntä heiluen, saalista esitellen se riepotti hihaa. Tarkoitus olisi kyllä jatkossakin ihan vähän edes puruttaa sitä hihalla, jos ei muuten niin pelkästään "motivointiin".

Ja jottei Rutun elämä ihan pelkkää treeniä ja hauskanpitoa olisi, se sai myös eilen Atelta tarhakoulutusta ;). Me kyllä Atea niin paljon poikien kanssa vaivataan joka asialla ja systeemillä että tarkkanahan tässä täytyy olla ettei toiselle tule mitta täyteen ;). Rutulla on yksinjäämisessä hieman ongelmia, jotka sitkeällä väännöllä on jo lieventyneet mutta matkaa on vielä...siksipä se ei myös jää tarhaan vaan tulee apinan lailla yli aidasta niin että heilahdus vaan käy. Se nimenomaan KIIPEÄÄ yli. Ei hyppää vaan laittaa tassut tarhan ristikkoon ja alkaa kipuamaan kuin tikapuita ylöspäin...mutta kyllä sellainen kaukosäätimellä varustettu suihkepanta on sitten kätevä! Jopa Rutun paksuun kaaliin meni tunnin jälkeen että jos nousee aitaa vasten, nenässä haisee ihan hirveälle. Kun koulutus tapahtui vielä kaukosäätimestä, ei se yhdistä ihmiseen sitä pahaa hajua/rangaistusta. Loistavaa!

Sitten tapaus sammakko...olin myöhään kotona eilen ja koska Ruttu oli ollut mukana matkassa, se ei enää käynyt iltalenkillä. Kirput sen sijaan oli ihan intoa täys ja pomppivat kuin mitkäkin sellaisella "tehääks jotain, tehääks jotain" ilmeellä. Eikun kirput pihalle, parit paikka -käskyn harjoitukset ensin ja sitten hihnat kiinni ja lenkille. Vauhtia riitti taas niin paljon, että jokainen joka väittää ettei chihuahua jaksa lenkkeillä tai ei pysy mukana vauhdissa, puhuu roskaa. Lenkki meni ihan normaalisti, viimeistä 500 metrin pätkää lukuunottamatta. Tiellä istui jättiläismäinen sammakko. Ainakin Nemon silmään se todella oli iso. Nismo veti sammakosta ohi miljoonaa, mutta Nemo pysähtyi istumaan sammakon eteen nenä n.10 cm päässä sammakon nenusta (onko niillä nenä, kuono vai mikä??) . Tokasin vaan että se on sammakko, jatketaan matkaa...mutta Nemo ei halunnut liikkua. Oisin mä tietysti saanut sen eteenpäin, jopa mun ääreist suuret hauikset jaksaa vetää 2,2 kg perässään mutta halusin katsoa mitä Nemo oikein meinaa ja odotin...ja odotin...ja vedin röökin..ja koko sinä aikana Nemo ei hievahtanutkaan, eikä myöskään sammakko. Siinä ne napotti toisiaan enkä mä tajunnu yhtään mikä siinä oli kuvio. Että ne näytti urpoilta..tuijottaa nyt keskellä tietä toisiaan. Olisi pitänyt olla kamera. En tiedä kuinka kauan se tuijottelu olisi jatkunut joten vedin Nemon loppujen lopuksi pois ja se vastahakoisesti kipitti loppumatkan kotiin. Kertoikohan sammakko jotain Nemolle? Ei se kyllä kurnuttanut...eikä Nemo haukkunut tai pitänyt muutakaan ääntä..tai sitten Nemo on katsonut TAAS lasten piirrettyjä ja ajatteli että jos se pussaa sammakkoa, tulee siitä kaunis chihutyttö :) .