Jäällä

Tänään vuoden eka veto kicksparkilla!

Voi sitä innon määrää sekä jalaksien päällä että vedossa, koirat ja ihmiset ihan fiilareissa :). Heidin ja Turren kanssa oltiin Vihdissä, mulla veturina Iita. Alusta ei ollut paras mahdollinen kun jään pinnalla ei juurikaan ole lunta eikä se vähäkään ole pinnassa kiinni kovin kaksisesti. Ja koska oli vuoden eka veto niin ei kannustettu vaan koitettiin mennä suhteellisen rauhallisesti. Lähtö oli silti melkoisen räjähtävä koska koirat aloittivat jo innostuneen tepastelun kelkat nähtyään. Pidettiin tauko puolessa välissä ja päästettiin koirat irti. Mikäs siinä oli hienossa säässä jäällä hörppiä juomaa ja naureskella koirille, jutustella ja fiilistellä. Kokonaismatkaa kertyi 10 km. Hyvä reissu! Ja mähän olen hysteerinen jään päällä, mutta Heidi on hyvä vakuuttelemaan eikä kyllä talvinnut lainkaan pelätä että putoaisi jäihin :)

Eilen agitreenit ja Iita harjoitteli pakkovalsseja ja takaaleikkauksia. Treenasin myös Pimun ja Turren poikkeuksellisesti. Kaikki kolme ovat niin kovin erilaisia joten oli vaikea saada välillä ajatuksesta kiinni. Iita kulki oikein mallikkaasti kunhan sain iskostettua että kontaktiesteille ei mennä ennen luvan saantia. Pakkovalssit onnistui Iitan kanssa todella hyvin, takaaleikkauksissa jäi tekemisen varaa, laitettiin hautumaan..pikkujuttuja ja paljon palkkaa. Lähtötreeniä myös koska pirulainen sieltä mielellään hiippailee. Kepit pitäisi ottaa ihan tosissaan työn alle, on vähän jäänyt. Maija oli leiponut muffinsseja ja keittänyt kahvit, aikasten kiva :).

Ihanaa että pakkaset laskivat taas siedettäviin lukemiin! Lenkkeilty on ahkeraan mutta vähän vaihtelevilla kokoonpanoilla kun Wilma ei ole nyt ollut mukana kuin metsä/peltolenkeillä. Hiski ja Iita ovat olleet toisena parina, Nismo ja Nemo toisena. Wilman ontuminen on taasen loppunut, kokeillaan tällä vkolla miten kestää hihnaliikutusta. Nismo ja Nemo eivät ole tottuneet todellakaan vaatteisiin, joten niiden järkytys oli suuri kun kovien pakkasten aikaan vedettiin takit niskaan ja töppöset jalkaan. Kuvassa oikein pirteät rakkaat mutta siinä ei näykään taustaa eli minua joka heilun hulluna namien kanssa että saan iloisen ilmeen pieniltä.

Nismo ja Nemo ovat päässeet myös toteuttamaan itseään erilaisilla naminpiilotuksilla, piiloleikeillä, älyleluilla....ja erityisesti Nemo on loistanut kaikessa mistä voi naksutella. Se tarjoaa erilaisia temppuja ja asioita ihan hulluna ja kun keksii mistä naksauksen saa niin voi sitä riemun määrää. Tällä samalla taktiikalla on harjoitettu sen syviä lihaksia tasapainotyynyn päällä. Nismo ei voi käsittää miten joku voi hössöttää sillä lailla ja katselee Nemoa pitkin nenän vartta, tulee mun viereen ja käy ylväästi siihen makaamaan.