Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

4.3.2013

Touhuja

Viime kertaisen päivityksen "ei niin hyvät agitreenit" saatiin unohtumaan parin päivän päsätä uusien treenien muodossa. Jukka toi treenit ja oli kyllä kivat! Miksikö ei olisi ollut kun niin hyvin onnistututtiin ;) !

Hiski teki ratatreeninä ensin ja paljon oli takaakiertoja sekä kontakti-putki erottelua. Ja heti nollalla läpi! Meidän komapstuskivet kun on takaakiertojen rimat (=ohjaaja tökkii koiran laskeutumislinjalla) ja se niin ihana A-este jonne täytyy mennä silloinkin kun ei pitäisi. Nyt oli korvat erinomaisesti auki, maltettiin tehdä alasmenoille kunnon stopit ja oma liikekin tuntui oikein hyvältä. Päätimme olla ottamatta rataa uudelleen ja vahvistelimme sieltä täältä pikkujuttuja superpalkalla. Ei kyllä Hiskillä ikä paina, ei sitten yhtään vaikka iso koira onkin...korvat hörössä se liiteli ja ennenkaikkea myös kuunteli. Keppien sisäänmenossa on ollut kisaradoilla epävarmuutta ja sitä vahvisteltiin. Myös kontakteja, erityisesti siellä pysymistä vaikka minä juoksen ohi ja edestakaisin - hyvin pysyi! Erottelukin toimi moitteetta vaikka lelun kanssa hetsasin. Meno tuntui agilitylta, myös sen oman liikkeen osalta :).

Nismo ja Nemo kurvailivat myös agilityn merkeissä ja voi että kun niillä olikin kivaa! Itselle tulee aina niin hyvä mieli niiden kanssa puuhastelusta vaikka ne eivät mtiään tykkejä olekaan. Osaavat ne kuitenkin ja tekevät täydellä sydämellä. Mun pienet :)

Tässä rakkaan Aten ottama kuva vkonlopulta; Nismo, Iita ja Nemo :


Iita oli kelkkailemassa kaksi pidempää reissua viime viikolla - tiistaina ja perjantaina. Heidi ja Turre olivat meidän kanssa ja molemmilla koirilla oli molempina päivinä niin paljon vetointoa että kyllä vähän pelottikin välillä :D ! Ihania reittejä, kova vauhti ja hymyssä suin olevia ihmisiä sekä koiria kera eväiden. Kuuma tuli taasen ja hauskaa oli! Iita tulee todella nätisti ihmisistä ja koirista ohi vaikka pitkällä liinalla ohittaa. Ei jää pöllöilemään omiaan tai muuta. Ja se menee KOVAA!!! Uudet huiput perjantaina - 61 km/ h . Joo alamäessä ja hetkellisesti, mutta silti! Iitasta ei edelleenkään ole otettu selkoa että onko se juoksu nyt tulossa, mennyt vai mitähäh?! Hiski on kiinnostunut, mutta ei mitenkään överisti...Iita ei tiputa, mutta merkkailee ulkona jonkun verran. Varmuudeksi eivät jää valvomatta samaan tilaan.

Hiskin ja Wilman kanssa tuli lumikenkäiltyä ihan kiva lenkki perjantaina ja mikä kivointa niin Wilma jaksoi hyvin tallustaa! Hiski ei viime vkolla päässyt kelkkahommiin mutta sai sentään hihnalenkeillä sitä omaa laatuaikaa.

Nismo ja Nemo kävivät taasen perjantaina uimassa. Kauhean mieluisaa ei ollut altaaseen meno, mutta itse polskuttelu ja altaan reunalla odottava palkka laitoi räpylöihin mukavasti vauhtia! Olin niistä taas niin kovin ylpeä kun käyttäytyivät mallikelpoisesti. Myöskin lenkeillä mallikelpoisia ohituksia ja kohtaamisia, myös silloin kun toinen koira on rähjännyt hulluna, myös herra Nismolta!!! (mikä ei ole mikään itsestäänselvyys kun täytyy usein edes se yksi räkytys päästää) . Nismo myös yllätti eilen lastenkutsuilla kun oli mielellään silitettävänä vaikka oli kauheasti hulinaa. alkaakohan se vaan vanheta? Nemo nyt onkin sellainen ylisosiaalinen hössö! Ja aina kaikessa mukana...missä Hanna, siellä Nemo - usein kyllä Nismokin mutta se sentään saattaa vetäytyä omaankin rauhaan, Nemo kipittelee uteliaana arkiaskareissa ihan kantapäässä.

Tuukka murunen täytti eilen jo 10 -vuotta, iso poika!!! Meillä oli tosiaan lastenjuhlat ja jopa pinjatan halkaisusta selvittiin ilman sattumuksia :)

Ate rakas aloitti projektin "oma kenttä" ja ekat kaadot on jo tehty alueelta...oujee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti