Agihirmuilua

Eilen Marjun opissa taasen ja tosiasioiden kohtaamista. Treeneissä toimii missä vaan, mutta kisoissa tökkii. Yksi asia oli ainakin selvä - peilin eteen mars mars! Hiskissä se vika ei ole, kyllä se vaan on ohjaajassa. Eilenkin huomasin jatkuvasti miettiväni, että "kyllä kisoissa ohjaisin näin"...mutta MIKSI?! Miksi en ohjaisi kuten treeneissä kun se kerran treeneissä niin hyvin toimii? Marjun kanssa tultiin siihen tulokseen että meidän hyllyttäminen kisoissa johtuu puhtaasti siitä, että varmistelen turhaan ohjauksia niin, että todellisuudessa joko blokkaan koko esteen tai sitten tietämättäni ajan Hiskiä väärälle. Hiski on kontaktihullu ja usein kisoissa teen kaikki ohjaukset niin että kropalla blokkaan kontakteille menon. Noh, ei se asia ole niin yksinkertainen sillä eilenkin treeneissä putki/puomi tai putki/A erottelulla ei ollut mitään ongelmaa kun käskytin ajoissa ja ohjasin selkeästi vaikka Hiskillä olisi ollut kontaktille ihan vapaa pääsy eli en blokkaillut edessä. Kun osaisin luottaa vaan ja tehdä sen kanssa kisoissakin niin kuin olen sitä opettanut enkä kikkailla mitään turhia varmisteluja, ei ihme että koira menee sekaisin.

Eiliset treenit siis asenteella ja ratana mukaelma piirimestiksien radoista. Oli muuten vaikea!!! Siksi olen entistäkin tyytyväisempi mun ja Hiskin tiimityöskentelyyn...tuntui kuin kaikki olisi mennyt kuin vettä vaan. Pysäytyskontaktit ok, vaikea keppikulma ok, kontaktiesteet/putki erottelut kaikki oikein samoin persjätöt, takaaleikkaukset, vedätykset...kaikki tuntui siltä että me oltaisiin aina tehty tollasia ratoja. Hiskissä oli vauhtiakin ja sain juosta ihan tosissaan. Hienosäätöäkin kesti hyvin vaikka yleensä sellaiseen leipääntyy helposti. Hyvät treenit, joskos sen saman siirtäisi lauantaina radoille?

Ennen ryhmien alkua Nismo sai treenata keinua...Kati oli apuna, piti keinua paikoillaan ja kissanruokatargettia keinun päässä. Ekalla kerralla himmaili pikkuisen, mutta sitten palkan houkutus voitti. Pelästyi keinun pamahdusta, mutta ei itse keinun liikettä. Ekan kerran himmailun jälkeen meni toistuvasti kovaa suoraan palkalle ja Kati laski keinun hiljaa alas. Pysyi hyvin paikallaan palkkaa ahmien ;). Joskos saisi sen tekniikan pysymään samana ihan sitten joskus kun palkkaa ei enää siellä ole niin olisi hyvä. Menee itsevarmasti ja kovaa päähän, seisahtuu ja tulee käskystä pois...siinä sitä tavoitetta. Ekaksi viralliseksi keinutreeniksi oikein passeli suoritus ;) ! Nemo saikin sitten rallatella putkia ja kontaktiesteitä. Pienen koiran kiitollisuus oli suorastaan käsinkosketeltavissa, on se ihana..niin helppo ja loistava kirppu.

Wilma ei vieläkään onnu - JIHUU! Tänään on sen treenipäivä tottiksen merkeissä :)

Töihin paluu tuntui aika puulta, mutta täytyy olla onnellinen että on töitä! Ate rakas tuli sitten kipeäksi ja sitkeästi on mennyt töihin kauhean flunssaisena..voi kun tulisi pian kuntoon!