Wilman elämän ensimmäinen esineruutu...
...meni sitten enemmän ympärijuoksemiseksi kuten kuvassa näkyy. Me ollaan opetettu sitä noutamaan, tuomaan lelu käskystä yms eli tehty pohjatyötä asian eteen ennen virallista ruudun opettelua. Tehtävä oli silti Wilmalle liian vaikea..se vaipui taas siihen omaan maailmaansa ja hermostui kun ei ymmärtänyt mitä siltä haluaisin ja lopuksi menee passiiviseksi :( . Näytöillä tehtiin, matka oli lyhyt, lähti hyvin ja otti lelun suuhun, minä kehuin ja kannustin ja se jäi seisomaan esine suussa ja lähti sen kanssa jopa poispäin hätääntyneen näköisenä. Leikitin kun sain sen luokseni - leikki hyvin ja uusi yritys, kauhean varovaisesti lähti ja kun pääsi lelulle, taas vei sitä poispäin. Hmm...lopetimme siihen..tein sitten vielä ihan lyhkäisen tottiksen auton luona jotta sain sen palkattua kissanruokapussilla, se toimi hyvin. Tapauksesta harmistuneena heittelin sitten lelua sisällä kun tultiin kotiin ja pyysin tuomaan - ei ongelmia. Harjoitus siis oli Wilmalle liian vaikea vaikka koitin sitä helpottaa.
Nismo treenasi pääosin paikallaoloa kovassa häiriössä ja minä tietysti selin koiraan. Edessä esineruutu ja siellä koira ja vieressä toinen paikallaolija. Kati valvoi paikallaolijoita ja raportoi jos siellä tapahtui jotain mistä täytyy huomauttaa. Nismo oli kuulemma koko ajan tarkkaavaisesti paikallaan ja tuijotti minua. Ei näyttänyt yhtään siltä että nousisi eikä noussutkaan ja silti oli skarppina minun suuntaan - jes! Kävin palkkailemassa ja vahvistamassa, olin supertyytyväinen. Esineruudussa hääräävä koira ei kiinnostanut sitä tuon taivaallista. Tässä me valmistaudutaan paikallaoloon :
Nismon ekasta esineruudusta ei ole kuvaa, siitä olisi kyllä pitänyt olla :D . Sanoin jo heti että se ei nouda kun en ole opettanut joten ei siitä mitään tule, mutta voidaan toki kokeilla miten käy ihan mielenkiinnosta. Näytöllä esine joka oli Aten jälkikeppi. Nismo lähti esineelle kuin tykinsuusta, otti sen suuhunsa ja jäi häntä heiluen järsimään sitä paikalleen mun kutsuista huolimatta :D. Se olikin sitten siinä...Nismo ei onneksi tiedä että se epäonnistui, se vaan luuli saaneensa loppupalkan niin hienosta paikallaolosta ;).
Eilen oikein kunnon rymyliikuntaa hoffien kanssa eli metsälenkki niin että molemmat olivat vapaana koko matkan..voi sitä painin ja metelin määrää! Illalla sitten jännitin mitä tuumaa Wilman jalka moisesta retuutuksesta, mutta ei merkittävää eroa ainakaan. Huh!
Huomenna agikisoihin Hiskin kanssa ja tietysti hellettä luvattu..prkle..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti