Tänään tuli lunta..tai oikeastaan se tuli jo eilen yöllä. Minä en lumesta niin välitä, mutta tuohan se valoa ja kun se pysyy, se tarkoittaa että on sen verran pakkasta ettei koirat ole jatkuvasti ihan kurasia. Aika myöhässä tuo talvi, mehän ollaan jo hyvää vauhtia joulukuussa!
Ollaan lenkkeilty hurjana - hiippikset yhdistettynä jompaan kumpaan hoffeista on vielä sellainen toimiva yhdistelmä :) . Meneehän nuo kaikki kerrallakin, mutta täytyy olla tarkkana. Kolme kanssa voi ottaa ihan rennosti ja keskittyä lenkkiseuran kanssa jutusteluun. Wilma on valitettavasti ontunut hetkellisesti kahden lenkin jälkeen hetken :( . Ei pitkään, mutta on kuitenkin...Eilen käytiin Katin kanssa nauttimassa Lohjanharjun lenkkimaastoista parisen tuntia - on siellä kaunista! Eikä aamusta ole kulkijoita arkena juurikaan niin koirat voi painaa menemään.
Sunnuntaina Nismon kanssa Liedossa 3 agistarttia. Ekasta radasta jäi hyvät fiilikset ja ainut virhe kopsahti kepeiltä Nismon pujotellessa kaksi väliä kerralla n.puolenvälin tietämillä. Ekassa radassa oli paljon hyvää kuten loistava lähtö, hieno keinu ja puomi + toimivat persjätöt. Tokalla radalla mentiin ihan kaksi estettä..Nismo jäi hyvin lähtöön, tuli kun sai luvan, liukastui ja hyppäsi suoraan riman päälle..rima ei pudonnut ja näytti että otti kipeetä, ontui hetken toista etusta ja keskeytin tottakai radan. Juoksutin ulkopuolella, ei mitään..venytin..ei mitään..hyppyytin lämmittelyalueella..ei mitään..Hyvä tietty ja voi helvetti että säikähdin. Vein autoon ja liikutin vielä ennen vikaa rataa enkä nähnyt mitään. Kolmannella radalla kuitenkin tuli ekasta hypystä ohi, palautin ja hyppäsi ok ja seuraavalla sama homma. Kiitimme tuomaria ja en löytänyt vieläkään siitä vikaa. Voi olla että henkinen kolaus oli isompi kuin fyysinen koska maanantaina tosiaan n. 10 km lenkki eikä mitään ontumista esiintynyt.
Siirsin Nemon lääkäriä sinne Aistiin. Uusi aika on 20.12. En voi olla viemättä sitä, mutta haluan hetken vielä tarkkailla koska kaikki oireet ja kohtaukset ovat tipotiessään, ihan niinkuin kaksi vuotta sitten?! Tutkitutan silti..mutta pelkään ettei löydy mitään ja jäämme taas epätietoon. Tärkeintä kuitenkin että pieni Nemo on nyt kunnossa.
Keksin Atelle aivan loistavan joululahjan ja oon itsekin siitä jo innoissani, en malta odottaa :D !!! En ole kovin jouluihminen, mutta silti myönnän että muutkin lahjat on hommattu, odotan paketointia, odotan hyvää jouluruokaa ja poikien kanssa leivoimme pipareitakin tänään.
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti