Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.12.2011

Iki-ihana sähkö

Sitä unohtaa helposti miten paljon "nykyajan mukavuuksia" kuten sähköä oikeasti tarvitseekaan kunnes se katkeaa. Tapaninpäivänä aamusta Ate herätti ja sanoi että ulkona on aivan karsea keli ja kehotti viemään hiippuroisia hihnoissa ulos etteivät meidän metsäisellä tontilla jää puiden alle. tuuli oli ihan käsittämättömän voimakas ja sähköt tietysti poikki. Atessa on enemmän erähenkeä kuin minussa ja se alkaa toimimaan heti järkevästi kun mä lähinnä juoksen ympyrää ja käperryn viltin alle odottamaan ja toivomaan valoja takaisin :D . Me olimme onnekkaita ja kärsimme sähköttömyydestä vain n. 6-8 tuntia vaikka pitkältä ajalta sekin toki tuntui. Osalla on sähköt edelleen poikki kuten minun isällä jonne kävinkin maanantaina kiikuttamassa vettä ja kahvia termarissa. Toivottavasti sähkö saadaan kaikille takaisin pian! Onni onnettomuudessa on se että ulkona on lämmin..nyt kun olisi vielä normaali talvi ja -25 astetta ulkona..hui!

Meidän tänä vuonna valmiiksi saadut, uudet koriatarhat saivat myrskyltä nenilleen. Onneksi kukaan ei jäänyt alle kun 3-4 puuta rysähti suoraan tarhojen päälle....toki harmittaa kun ne joudutaan korjaamaan/korjauttamaan..Monelta meni talon katto, auto eikä valitettavasti henkilövahingoiltakaan säästytty.

Hassuja ilmoja me ollaan muutenkin koko joulu päivitelty. Jouluaattona oltiin aamulla Aten ja Nismon ja Nemon kanssa alapelloilla kuvaamassa joutsenia ja ihmettelemässä pellolle tulvivaa jokea. Meidän alapuolellahan on ennen ollut järvi joka on kuivatettu jo hyvän aikaa sitten. Syksyllä ja keväällä se yleensä tulvii ja tuo joutsenet mukanaan. Nismon kanssa saa olla tarkkana joutsenten lähellä, se on niin tollo että menee "täysillä päin" jos en pidä sitä silmällä. Nemo taasen osoitti jälleen ettei hahmota tai välitä vesirajoista vaan lumpsahtaa suoraan veteen. Ei siis oikein jouluisat maisemat olleet :D ! Aatto meni rattoisasti letkotellen, piirretyille naureskellen ja hyvää ruokaa syöden. Mä olin malttamaton taas lahjojen kanssa (joo, olen tosi aikuinen) ..sain Atelta lahjaksi aivan älyttömän kauniin kellon ja aikaisemmin lahjaksi saatuun kaulakoruun kaksi uutta, sydämin varusteltua palaa. Vitsit miten ihanat lahjat! Kyynelhän siinä taas vierähti kaikesta liikutuksesta. Miten toinen voikin tietää hommata juuri minunnäköiset lahjat. Kiitos rakas :). Ate sai pojilta reino -tossut ja minulta uuden matkan Berliiniin jonne taisi tänä keväänä jäädä palanen meidän molempien sydämistä. Lähdemme taasen toukokuussa , jihuu :) ! Muutenkin on suunniteltu ensi vuodeksi jos jonkinmoista pikkureissua, ihanaa! Koiratkin saivat avata omat lahjansa. Wilmaa ja Nemoa joutui hieman avustamaan, Hiski meinasi syödä omansa papereineen päivineen ja Nismo taasen repi paketin kuin vanha tekijä :).

Joulupäivänä aamusta mentiin hoffien kanssa metsään, joka näytti kaikkea muuta kuin talviselta. Metsä oli aivan vihreä ja bongasimme mm. aikamoisen määrän sieniä?! Ilma oli muutoin oikein kiva lenkkeilyyn ja hoffit painoivat menemään sydämensä kyllyydestä. Päivällä pojat tulivat kotiin. Oli hauska katsoa niiden intoa pakettien kanssa :). Loppupäivä menikin sitten uusien vempeleiden ja lelujen kanssa touhuten. Tuukka sai sellainen dj -mikserin joka kytketään tietokoneeseen..Atekin oli siitä niin innoissaan, että en oikein tiedä kumpaa varten lahja olikaan ;). Oli kivaa olla yhdessä ilman kiirettä, pelailla ja viettää aikaa.

Myrskystä johtuen meidän alkuviikon lenkkeily on rajoittunut pihapiiriin ja tekemisen puhdetta on purettu luihin ja pikkuiseen kotitokoiluun. Joskos tänään sitä illalla uskaltaisi jo ihan kunnon lenkille? Katsoin kalenteria ja huomasin että ensi vkolla on jo Wilman rallytoko -kokeet?? Mihin se treeniaika katosi?? Ollaan me kyllä vähän harjoiteltu. Lähinnä sivulta eteentuloa liikkeessä..

Hatunnosto muuten VPK:n porukalle, johon meidänkin ystäviä kuuluu. He painoivat vapaaehtoisina hommia kaatuneiden puiden kanssa melkein läpi vuorokauden maanantaina ja jatkoivat taasen eilen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti