PieniSuuriSankari

Ei voi muuta kuin ihailla meidän perheen pienintä (vain fyysisen kokonsa puolesta) sen elämänasenteesta..otetaan me ihmisetkin kaikki mallia tämän päivän sankarista Nemosta, joka jaksaa päivästä toiseen ilahtua niistä elämän pienistä asioista. Esimerkiksi vastaleikattu nurmikko saa sen joka kerta onnen kukkuloille ja turkin vihreäksi ;) ! Aamuisin se kantaa rakasta muumileluaan, nokka kurtussa ja pitää sammakolta muistuttavaa ääntä häntä vimmatusti heiluen. Nemo osaa nauttia elämästä ja kaikki mihin se ryhtyy, se ryhtyy 110 %..ja sählää ja säätää. Se on niin rakas ja tärkeä ja tänään se on JO 7-VUOTTA - PALJON ONNEA MINILEMMU!!!



Lahjaksi Nemo pääsi eilen Iitan paikalle agitreeneihin. Voi miten kivaa meillä olikaan! Takaakiertoja treenattiin ja muisteltiin sekä katsoimme myös osaammeko vielä sylkkärin, jaakotuksen ja poispäinkäännöksen. Meni kuin vettä vaan ja keinukin oli hyvin muistissa. Pieni kaahotti kuumassa kelissä kieli pitkällä, silmät kirkkaana. Nostin sen treenien päätteksi syliin ja kuiskasin hyvää syntymäpäivää. 

Samoissa treeneissä oli Hiskin poika Rokka - juma mitkä kepit on pojalla!!! Vitsit Maija te vielä suhaatte kovaa ja korkealle :)

Nismo on treenannut säännöllisen kuuliaisesti :) . Ei ole tarvinnut virettä kaivaa tai nostattaa, on saanut vaan pitää kivaa ja se on toiminut siinä samalla, eikä haukkuminenkaan ole palannut!

Keskiviikkona treenattiin paikallaoloa ja meni enemmän kuin hyvin. Makasi rauhallisena ja pysyi hyvin vaikka kävin piilossakin ja palasin taakse ja viereen ja olin vaan.

Torstaina treenattiin kentän laidalla hihnaseuraamisia ja perusasentoja. Ongelmana oli puuttuvat perusasennot hihnaseuraamisessa, kun vilkaisen istuu ja jos en niin ei istunut?! Eli mä siis oon tuijottanut sitä huomaamattani liikaa..Perusasennot paikallaan pyörittäessä oli suoria ja keskittyi tekemiseen ihan täysiä. Otettiin myös paikallaolo siinä häiriössä. Kävin piilossa ja muutoin olin vaan. Veikkaus että kokonaisaika oli n.viisi minuuttia ja tosi hyvä paikallaolo jälleen!

Tänään sitten tehtiin hyppyä ja luoksetuloa. Hypystä neuvottelin Aten kanssa ja mietin että meillä VOI olla kohta ongelma..se että se varastaa hypylle. Ja sitten mietin että kun se ei kuitenkaan varastanut ja totteli käskyjä eikä ennakoinut niin kannattaako sitä etukäteen panikoida että tuleeko siitä ongelma vai ei? Meni ekalla istumaan esteen taakse, korjaus ja sitten muisti ja oikein muutamalla toistolla. Luoksetulot oli kaikki vauhdikkaita ja loppuasennot suoria! Seurautin myös lyhyen pätkän ja otin siinä muutaman perusasennon, tietoisesti keskittyen siihen etten katso koiraa..ja se istui nopeasti joka ikinen kerta...hmmmm.....Oli kiva taas tehdä sen kanssa :) !

Huomenna rallykokeisiin tosiaan duuniin, hiiput saa lähteä matkaan ja hoffit taasen illalla pidemmälle lenkille kun aurinko on jo laskenut...