Nemo kävi Sorvarin Niinalla hoidettavana torstaina. Hieman oli lannerangassa vinoutta, muuten erinomaisessa kunnossa. Niina kehui lihaksia, erityisesti syviä :) . Nemo antoi hoitaa itseään hyvin tyypilliseen tapaansa eli ilman minkäänlaista ongelmaa. Liikkeessä joskus hypyttää oikeaa jalkaa ja mysteeriksi jäi että miksi niin koska vasen polvi on se mikä on löysä ja oikea ihan tiukka 0 ?? Pääosin kaikki siis kuitenkin kunnossa mikä oli erinomainen uutinen!
Eilen olimme Nismon ja Hiskin kanssa susi/karhutestissä. Hiski kävi karhulla ja haukkui + antoi uhkaa mutta toimi järkevästi ja pysytteli Aten vieressä tai vähän takana tarkkaillen haukun kera mitä tuollainen karhu oikein meinaa.
Nismo kävi sudella ja testaaja kysyi minulta mitä luulen että se tekee ja vastasin että toivon että se pakenee eli omassa ajatusmaailmassani pelastaa itsensä eikä jää syötiksi. Noh, se sitten teki kaikkea muuta kuin pakeni metriäkään.
Ate rakas otti kuviakin ja Kati videon - kiitos!
Ensin mennään suden ulosteiden ja muiden hajujen läpi, niitä Nismo tutki tarkkaan mutta ei reagoinut muutoin kuin uteliaasti.
Sitten susi tulee tilanteeseen..Nismo ensin vilkaisi kun se tuli kauempaa ja jatkoi haistelua, mutta kun läheni niin alkoi topakka haukku .
Ja sitten se alkoi häätämään sutta. Meni sitä vastaan ensin ja sen jälkeen piti 1-2 metrin välimatkaa, haukkui ja ajoi sitä pois. Suden tullessa kohti peruutti ja antoi uhkaa ja kun susi peruutti niin meni perässä ja teki niin kutsuttuja valehyökkäysiä. En voinut kuin ihmetellä rohkeutta ja kykyä puolustaa minua niin sitkeästi.
Susi liikkui testissä useasti minua kohti ja poispäin Nismon liikkuessa intensiivisesti sen mukana koko ajan varmistaen ettei pääse kohti minua, kierteli sutta ja hyökkäili, antoi uhkaa. Lopuksi se sai "pahan pedon" häädettyä pois ja varmisti vielä että se varmasti lähtee.
...mutta se kaikkein tärkein osa minulle tuli tämän jälkeen. Testaaja huusi että kutsu koiraa ja kehu sitä. Nismo haukkuen ajoi suden nurkan taakse, kuuli minun huutoni, tuli aivan sillä sekunnilla luokse, haukku katkesi kuin seinään eikä se kertaakaan vilkuillut selkänsä taakse. Mitään ei siis jäänyt päälle vaan asia oli sillä selvä. Käveltiin yhessä pois testialueelta ja se istui minun vieressä palautteen annon ajan ihan normaalisti, rauhallisena.
Testaaja mittasi Nismolle testissä taistelutahdon, rohkeuden ja toimintakyvyn tasolle suuri. Lisäksi se kehui loistavaa hermorakennetta ja palautumiskykyä. Kehui että on kerrassaan upea koira ja kysyi onko sillä jälkeläisiä. Vastasin rehellisesti että Nismo ei oikeasti ole niin helppo koira kuin tässä voisi luulla vaikka kaikki sen hallinta perustuu tottelevaisuuteen. Upea koirahan rakas Nismo on, sitä en kiellä, mutta mitään ei ole tullut ilman kovaa työtä ja sitä on tehty vuosia. Kaikki työ on kannattanut. Olen superylpeä nopeasta palautumisesta!!!
Heitin myös läppää että nyt tiedän jos metsästä kuuluu raivoisa haukku että hae Nismo kainaloon ja juokse kotiin koska itse se ei sieltä lähde :D
Paljon on ollut keskustelua siitä onko tämä oikeasti koiran mielestä peto vai luonnetestin kelkka. Nismo käyttäytyi ainakin ihan eri tavalla kuin kelkalla ja nimenomaan haki katsekontaktia eläimeen. Testaaja myös sanoi että koirat joita käytetään karhulle reagoivat samoin tähän kuin oikeaan. Oli myös milenekiintoista nähdä miten osa testattavista reagoi jo voimakkaasti pelkkään ulosteenhajuun..säkä laski ja osa yritti pakoon vähin äänin.
Mielenkiintoinen kokemus :)
Vielä viikko lomaa - IHANAA!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti