Pari kolmostulosta

Kaksi hyvin erilaista koetta takana Nismon kanssa tässä viimeisten parin viikon aikana.

Ensimmäisenä Helsingin koe, tuomarina Riitta Räsänen.

Plussat

+ paikallaolosta 9

Miinukset

- oli kuin liimattu ruohokenttään
- ei havaintoakaan mistään hyvästä vireestä
- turhia tuplakäskyjä
- pari nollaa


Tarviiko kertoa enempää vai kertookohan tuo plussien ja miinuksien suhde jotain??

Seuraavana vkonloppuna koe Espoossa, tuomarina Harri Laisi

Plussat

+ hienot seuraamiset
+ upea tekeminen ja into
+ hypystä 10
+ luoksetulosta 9

Miinukset

- tyhmä ohjaaja jätti koiran istumaan paikallaoloon????!!!! Siellähän se istui mutta olisi siitä voinut ottaa 9-10 eikä 5.
- haukkui..meni ylivireeseen, teki hyvin ja topakasti mutta ääntä irtosi liikaa ja siitä 2-3 pisteen menetyksiä / liike
- nollasi seisomisen kun seurasi vaan..

Nismo on niin outo suorittaja...se tekee tyylillä 10 tai 0 . Eikä nollaa edes samaa liikettä joka kerta! Ja edellisessä kokeessa ongelmana haistelu ja tällä kertaa ylivire. Joskus haukkuminen, joskus laamailu. Hieman jonkinlaista tasaisuutta kaipaisin :D .

Noh, ensi vkonloppuna Hankoon. Plussana muuten vielä se että vaikka jalat tärisi paikallaanoloissa niin muutoin mä pystyn jo hengittämään kehässä, mahtavaa!

Heidi oli Indin kanssa meidän mukana viime lauantaina - kiitos tuhannesti vinkeistä ja avusta ja seurasta :)

Mieltä lämmitti myös koetoimitsijan kommentti turisti-Nemosta ; en koskaan ole nähnyt noin hyvin kontaktissa olevaa chihua. Tunsin suurta ylpeyttä muutenkin kun kehuivat kovasti molempia, olen siis koulutuksellisesti edes jollain tasolla onnistunut :). Ja helppoja koiriahan nuo arjessa ovatkin, molemmat. Se on tärkeintä.

Lauantaina oltiin rakkaan Aten ja ystävien kanssa pistämässä jalalla koreasti Hennan 30 -vuotis juhlilla. Ei pitänyt mennä myöhään mutta kappas kun menikin ja kello oli neljä kun oltiin kotona. Siinä kun hoksaa että kolmen tunnin päästä soi kello seuran agiepiksiin niin ei muuten naurata. Heidi pelasti mut ja siirsi mut, mun koirat ja auton kentälle koska noh...en ehkä ollut ajokunnossa :) . Kauhea morkkis tuli koko hommasta, juon niin harvoin (muutaman kerran vuodessa) ja sitten vielä oli sovittua menoa.

Kunto on ainakin kohdillaan koska juoksin sitten epiksissä 9 rataa. Nemo liiteli tuloksin; HYL, 5 ja 5 ja Nismo 0,5 ja 5. Lainakoira Balu pyyhkäisi mun kanssa triplanollan ja seuran mestaruuden. Tuomari palkitsi Nemon erikseen koska sanoi sen ymmärtäneen agilityn perimmäisen tarkoituksen ;) . Tarkoittikohan se sitä kohtaa kun se lähti lapasesta ja juoksi korvat suippona pitkin kenttää? Vai sitä kun se rullasi kiitolaukkaa putken ympäri neljä kertaa peräkkäin? Vai sitä kun se liiteli itekseen ja muisti viidennen esteen jälkeen että mä oon myös messissä? Ihana minilemmu :). Nismo yllätti kuuliaisuudellaan ja oli kiva tehdä sen kanssa muutakin kuin tokoa.

Juhlimisesta ja agiliidosta huolimatta lenkkirutiineistahan EI poiketa (vaikka sohva olisi ollut kivempi vaihtoehto) vaan Iitan kanssa vielä iltasella kympin lenkki :).

Lenkkirytmi on muutenkin ollut nyt kohdillaan; Nismon ja Nemon kanssa sellaista 5-8 km / pvä ja Iitan kanssa 8-11 km/ pvä vähän riippuen ajasta ja tilanteesta, onko treenejä yms. Hiski on juossut vaan vapaana lenkkejä, samoin Wilma koko viime viikon. Ate on hoitanut sitä puolta kun ei noina arki-iltoina tuota valoisaa ihan loputtomiin riitä. Wilma on taasen vähän paremmassa kunnossa eikä enää ole susirumakaan. Hiski on tehnyt Aten kanssa ahkerasti tokoa ja Iita myös. Mä myös ralleilin Hiskin kanssa yhtenä iltana ja meni oikein kivasti.

Kickbike on saanut kyytiä ja Iita ollut veturina, tarkoitus olisi myös Hiskin toko-kokeen jälkeen lisätä Hiski veturihommiin. Kyllä ne vaan tykkää ja Iita juoksisi vaan. Kymppikilsan veto kera valjaiden laiton ja poisoton 45 minuuttia, minusta se on aika hyvä vauhti :).