Aina ei voi mennä nappiin...eilen agility ei todellakaan mennyt!!!
Mä en tiedä kuka oli vaihtanut mun Nemon johonkin osaamattomaan ratahirviöön. Kentällä oli pimeä ja tihkusadetta, mutta ei tuo ainakaan sateesta ole koskaan kauheasti välittänyt. Eilinen treeni oli silti painajainen. Nemo ei liikkunut juuri ollenkaan, oli täysin haluton tekemään. Näki mörköjä putkella, kontakteilla ihan koko radalla. Motivaation oli täysin kateissa. Kannustin ja yritin oikein vetämällä vetää ohjaukseen, ei tullut. Se ei ollut edes yhden esteen vertaa mulla näpissä. Ei hakenut esteitä eikä antanut ohjata. Keskeytettiin ja Nemo sai mennä autoon. Ainakaan kankeudesta ei näyttänyt olevan kiinni, sai hyvin lämmitellä 30 min lenkillä ennen treenien alkua. Kylläinenkään ei ollut koska en anna treeniaamuina kuin minimaalisen ruoan. Toivottavasti tämä oli nyt vain tämä yksi kerta..eikä ainakaan merkki siitä että sillä ei olisikaan kaikki kunnossa.
Autottomuudesta johtuen mä oon taas alkanu lenkkeilemään enemmän. Jokainen koira vapaana juoksemisen lisäksi saa 5-8 kilometrin lenkin per pvä. Tekee tosi hyvää varsinkin Rutulle ja Nismolle jotka rakastavat hihnalenkkejä ja hajuja.
Sesonkia on ollut suuntaan jos toiseen ja päivät jotenkin vilisee hirmuista vauhtia. Syksykin hiippailee auttamattomasti esiin ja aamusin on jo todella pimeää. Silti syksyssä on sateista ja pimeästä huolimatta jotain. Aamulla kun istuin bussissa mitetin tätä vuotta...miten paljon se on antanut ja miten paljon on tapahtunut. Kaikkein parasta kaikessa on että on onnellisena selvinnyt vähän isommistakin koettelumuksista ja voi sanoa olevansa enemmän kuin tyytyväinen elämäänsä. :)
Tänään TOKOilemaan Rutulla ja toivottavasti Nismolla & Nemolla jotain pientä tottista.
Hämärä voi tehdä tuon. En koskaan treenaa pimeällä epävarman tai nuoren koiran kanssa.
VastaaPoistaToivottavasti se olisi siitä! Täytyy muistaa jatkossa. Turha siellä kentällä on käydä hämärällä jos koira on tuollainen.
VastaaPoista