Rutulla oli eilen TOKO treenit. Kouluttajana rakas Ate, jota arvostan myös suuresti koirankouluttajana. Taas eilen tuli todistettua, miten hyvin se osaa ohjata minua ja Ruttua. Ate tietää ne kohdat mihin mikäkin "kaatuu" ja osaa löytää tavan jolla virheitä saa pois ja ennaltaehkäistyä. Treeneistä jäi todella positiivinen olo. Kiitos!
HYV! on tämä meidän uusi seuraamiskäsky. Käsky tulee nopeasti ja suht kimeästi mun kurkusta ja se toimii. Muissa treenaajissa se aiheuttaa ihmetystä ja kysymyksiä, mutta tosiaan tämä on täysin mun treenimoka. Kun olisin taas kuunnellut Ate enkä tehnyt oman pään mukaan....se on aina sanonu mulle että lopeta ne turhat löpinät ja kimitykset ja KESKITY niihin käskysanoihin. Ensin meijän käsky oli ihan normi "seuraa" joka kärsi jossain treenivaiheessa kontaktinpuutteesta. Noh, aina kun otti kontaktia liikkeessä ja oli oikeassa kohdassa, ei liian edellä, ei liian takana niin kehuin "HYV!" oikein kimeällä äänellä. Seurauksena se, että siitä tuli käskysana seuraamiseen. Noh, hassu tai erikoinen se saattaa olla mutta pääasia että se toimii. Eilisen alkusähläyksen jälkeen Rutun seuraaminen oli ihanteellista. Se oli tiivis, mutta ei niin tiivis että olisin joutunut potkia liikkuessa. Tuli hyvin mukaan käännöksiin ja täyskäännöksiin. Sain kävellä täysin normaalisti käsiä heilutellen ja silti se oli kuin liimattuna (5-10 sentin raolla) vasempaan jalkaani kontaktia hakien. Palkkasin vuoronperään pallolla tai namilla. Molemmat motivoivat Ruttua hyvin. Perusasennot liikkeestä pysähtymisissä olivat hitusen vinoja alkuun mutta tuli niihinkin suoraan kun minä muistaisin ettei tarvitse pysähtyä kuin seinään, yksi hitaampi askel ja seis niin koira on suora. Seuraamisessa oli kyllä tekemisen meininkiä ja yhteistyön tuntua. JES!
Sitten treenattiin ALOn hyppyä. Ruttuhan hyppää kuin arojänis, kääntyy kauniisti ilmassa ja jää seisomaan. Pieni hiomisen kohta tulee siihen "palaa koiran viereen" jälkeiseen aikaan. Tässä Ruttu ottaa minua kohti pienen sivuaskeleen. Eilen Ate käski palata sivuaskeleesta takaisin, antaa uuden seiso -käskyn ja sitten uusiksi ja parin toiston jälkeen tämä toimisi. Ruttu hokasi asian. Se että malttaako se taas ensi kerralla olla paikallaan jää nähtäväksi, mutta toistoja toistoja ja varmuutta vaan lisää.
Eilen illalla ja aamulla Nemo aristeli hieman oikean takajalan ulommaista kynttä/varvasta. En nähnyt siellä mitään mikä tekisi kipeää eikä se ainakaan juoksemiseen vaikuta. Satunnaisesti kävellessä pitää sitä hetken ilmassa mutta ei syö jalkaa ja tosiaan juoksee minkä minikintuistaan pääsee. Täytyy tarkkailla. Aamulla Nismon kanssa ottivat kisaa pihalla että kumpi juoksee ruohokenttää nopeammin ympäri. Tänä aamuna mulla olikin hieman normaalia enemmän aikaa ennen töihin lähtöä ja lenkkien lisäksi ehtisin hieman tokoilla ja ottaa ohjauskuvioita kaikkien koirien kanssa erikseen. Huvittavaa miten ne innostuvat kun yksin pääset "töihin" ja toiset jäävät sisälle. Nismo otti paikallaoloa (istuen) ja sivulle-tuloja. Lopuksi myös muutama luoksetulo. Oli vauhtia pienessä, huh! Kunpa voisin ottaa Nismosta vauhdin ja koon, Nemosta taidon ja kuuliaisuuden sekä yhteistyöhalun niin mulla ois täydellinen minikoira agilityyn..mutta ei. Nemon kanssa otin ihan kontaktia ja poispäinkäännöksiä sekä paikallaoloa. En uskaltanu jalan takia sitä enää kauheasti juoksuttaa kun Nismon kanssa oli jo juossut pää viidentenä jalkana. Ruttu otti paikallaanmakuun häiriössä (5 ohikävelevää työmiestä ja autopesuri) sekä sivulle-tuloja. Pysyi hyvin paikallaan eikä edes yrittänyt lähteä vaikka olin siitä ihan kisamatkan päässä. JES! Sitten aktivointirullat ja -pallot ja eikun töihin.
Tänään on jännä ilta tiedossa!!!! Kunpa kaikki menisi nappiin :) ! Tai ei siis Nappiin eli Kappeloon vaan siis putkeen/hyvin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti