Kaikki koirat on ollu taas ihan uunotuulella...liekö se sitten syksyn pimenevät illat vai se, että minä ja Ate ollaan molemmat puolikuntoisia flunssan takia eli ei mitään megatreenejä olla vedetty. Huom, mä laskin Hiskinkin jo "kaikkiin koiriin" vaikka siis sehän on kyllä Aten :)..
Raitulipaituli eli Ruttu on kyllä malliesimerkki koirasta joka INHOAA sadetta. Yleensä vien sen aamusin metsään juoksemaan, mutta tänä aamuna oli turha toivo. Avasin oven, sanoin VAPAA ja Ruttu juoksi tasan ulos katoksesta, veti liinat kiinni ja luimukorvana tuli takaisin ulko-ovelle katoksen alle :) ! Siitä sitten väkisin hääsin sitä metsään ja jokaisella kerralla se kyllä meni mutta pää ihan matalalla, selkä kyyryssä, korvat luimussa, äkkiä merkkaus ja takasin katokseen. Näitä "häätöjä" katoksesta joutui tehdä aika monta että se sai rakkonsa tyhjäksi. Jos Rutulta olisi kysynyt, se olisi mielellään pidättänyt vielä työpäivänkin putkeen kunhan ei tarvitse mennä sateeseen! Voi sitä ilon määrää kun loppujen lopuksi sanoin "sisälle"...Ruttu paahtoi huoneeseensa ihan miljoonaa ja iloisena heilutti häntää, mähän olin pelastanut sen aivan kammottavalta sääilmiöltä :). On se pönttö..
Hiski päätti eilen, että kirpuille tarkoitettu, hänen tosin varastamansa delfiinipehmo tarvitsee laihdutuskuurin ja suolesti sen lattialle ;). Siinä se hömelön näköisenä toohotti pelkän "nahan" kanssa ja täytteet oli pitkin poikin..Hiski myös koki kolauksen kun Nappi alias Kappelo veti sitä eilen turpiin. Nappihan on siis kissa, se musta ninja. Nappi pöllyttää kaikkia koiria ja kirppuja se oikein vetää niskalenkin kanssa maihin ja vierittää niitä pitkin mäkiä ;). Hiskihän toki riepottaisi sitä ihan 6-0 mutta kun Ate on kieltänyt niin se eilenkin oli vaan niellyt kohtalonsa..mä en nähnyt tapahtunutta, mutta kuulemma piikkikintaasta oli napsahtanut Hiskiä neniin. Hiski raasu..ego koki varmaan suuren kolauksen.
Nismo ei kyllä itseasiassa sittenkään ole ollut uuno-tuulella vaan täys ku*ipää!! Alkanu mullittelemaan kun huudan sitä niin joo tulee kyllä luokse, mutta kusee aina sen kerran matkalla...eilen mä sitten sille asiasta hermostuin ja vähän näpsäytin niskavilloista ja kielsin..jo oli taas kummasti kiinnostusta mun käskyjä kohtaan. Nismo on varmaan loppuikänsä tuollaista ravistettavaa mallia...täytyy kerran kuukaudessa niskavilloista kevyesti herätellä että muistaa taas paikkansa.
Mä en oikeasti tiedä montako tuntia/päivää/viikkoa Nemo hakisi lelua jos sitä vaan heittäisi?! Ihme leluhullu...ja terrierimäisesti (vaikka siis on chihuahua)se pitää hampaillaan lelusta vetoleikeissä eikä varmana irrota vaikka ilmaan nostaisi. Käskystä toki mutta ei vetäessä. Vielä kun saisi sen kentällä leikkimään yhtä innokkaasti..sielläkin kyllä jo puutikun perässä kipittää..
Eilen Ate piti pentukoulua ja mä olin tuijottelemassa. Otin Nemolla siinä sivussa ennen pentukoulun alkua kontaktiesteitä että se saa jotain tehtyä. Rataa en olisi jaksanut juosta..Nemo meni taas todella nätisti ja kaukaa ohjaten, otti kaikki kontaktipinnat ja jäi vielä keinun kontaktille kun kävelin poispäin. Olin tyytyväinen ja samalla taas harmistunut kun toinen osaa ja on innokas mutta ei juokse tarpeeksi lujaa :(...niisk...
Aten penturyhmä on kyllä ihana, aktiivia pentujen omistajia jotka haluavat oppia. Mä taas eilen tajusin miksi arvostan Atea kouluttajana niin paljon. Se rehellisesti kertoo missä kukin menee oman koiransa kanssa sekä neuvoo juurta jaksaen apua tarvitsevia ja niitä pyytäviä. Suurin on kuitenkin se intohimo...miten sen silmistä näkee sen miksi se haluaa olla kouluttaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti