Pikainen kertomus kisoista :) . Kotian olla lähtemättä sivuraiteille, ettei tästä taas tule ylipitkää kirjoitusta kun huomenna täytyy sitten tämän illan treeneistäkin kirjoittaa ;)
Elämäntilanne siis lyhyesti : edelleen ihanaa, iloa ja kuplintaa :) !!! Oon fiilistellyt musta ja Atesta otettua yhteiskuvaa uudelta vuodelta ja se kuva on vaan niin ihana. Epäilen etten saa sitä näin yleisesti julkaista, niin en sitten laittanut.
Sunnuntaina siis Liedossa ja siellä hallissa ei lämmityksestä ollut tietoakaan, piru kun oli kylmä! Ekana hyppis ja mä olin ekaa kertaa aika rauhallinen vielä rataantutustumisen jälkeenkin. Paniikki alkoi sitten vasta lähtökarsinassa.Mietin paria kohtaa että mites tämä ja lähtö oli vaikein . En tiennyt nappaisinko matkaan ekan vai tokan esteen takaa. Päätin olla luottamatta niistoon ja varman päälle ekan esteen takaa vaan kyytiin ja pyöräytys hypylle, putkeen (turhan pitkä kaarros tuli väliin), rengas, hypylle kääntö, tai siis tarkoitus oli MUTTA..mä olin niin hemmetin myöhässä ja tein omiani, Hiski katsoi putkeen, mutta ei mennyt vaan tuli hypylle vinosti josta kielto ..heitin takaisin, valssi, hyppy (taas meni kauas, en auttanut itse), kepit...otti häiriötä yleisöstä ja hetken haahuili mutta tästä johtuen kepeiltä kaksi kieltoa, sisäänmenolta siis virheitä joten HYLÄTTY. Perkele. Pujotteli ok, mä liiottelin kädellä kun kyllä se ilmankin pujottelee. Sisäänmenossa PALJON tekemistä. Hyppy, valssi, ruma valssi siitä tulikin olin solmussa ja koira melkein iholla, hyppy, hyppy, putki jossa sain siltä vauhtia pois, napattua kiinni,muuri, veto itseenpäin (meni todella pienellä liikkeellä ja avulla) hyppy, pussi, pussilta kääntö ja loppusuora hyppy,hyppy,pituus,hyppy. JEE! Hiski siis heräsi keppien jälkeisen hypyn jälkeen henkiin ja hokasi että "AI TÄÄHÄN ON TÄTÄ AGILITYA?" Jonka jälkeen suoritti hyvin.
Agirata...plaah...jos puomin ja keinun ottaa pois, se oli kohtuullisen kaunis rata meiltä. Hiski tuli, ohjaus oli ok...saatiinhan me "tulos" 25...odotin enemmän, myönnän. Oon tyytyväinen että se kuitenkin meni puomin ja keinunkin kun niiden kanssa on ollut luottamuspulaa liukastumisen jälkeen. Hauskaa meillä oli. Mä olin jo hetkittäin ajassa ja paikassa ja olin jopa joiltain osin tyytyväinen itseeni.
Hiski on hieno poika, vielä me mennään kovaa ja korkealle! Treenataan nyt koko helmikuu ja seuraavat kisat (hyppis + agi) todennäköisesti Riihimäellä 6.3. Sitä aikasemmin ainakaan ei. Me harjotellaan, tehdään ja hullutellaan ja sen jälkeen näytetään mistä hovawartit on tehty ;).
Ate, rakas mieheni, oli taas mun henkisenä tukena, ilona ja apuna. KIITOS !
Tänään illalla on Nismon ja Nemon vuoro näyttää mistä chihut on tehty!!!! Treenejä odotellessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti