= Nismo ja Nemo agilitytreeneissä Lägin hallilla :)
Tiistaina oli treenit ja Jessi oli ensin rakentanut kolmesta hypystä, putkesta ja muurista monimutkaisen ratamykkyrän :). Esteitä oli yhteensä 15 eli ne samat suoritettiin monesti ja eri suunnista. Mä en meinannut ensin päästä millään mukaan koko rataan. Se ei tuntunut oikein omalta ja en löytänyt kaikkiin kohtiin mitään järkevää. Mietin miten olisin Hiskillä sen tehnyt, ja tulin parissa kohdassa totaaliseen umpikujaan...Nemo on helpompi kun se on hitaampi ja mahtuu pujahtamaan pienimmistäkin väleistä. Vauhtiero Hiskiin tuo haastetta mulle ohjauksessa kun olen liian edellä, vaikka pitäisi olla Nemon tukena tai takana tyrkkimässä esteille. Takkusin siis Nemolla...:(. Taitavahan se taas oli vaikka alkunu piti muistutella ettei tänne olla tultu nuuskimaan. Ahdistavaa tasapainottelua pitää kuria ja kuitenkaan olla lannistamatta toisen intoa ja vauhtia. Ohjauskuvioita oli paljon ja se on Nemon juttu. Pitkät suorat, nopeat etenemiset, kontaktien suoritusvauhti, ne on niitä huonoja puolia. Jotenkin välillä masentaa kun tiedän että toinen tekee parhaansa, menee minkä jaloistaan pääsee, haluaa tehdä ja miellyttää minua, tekee oikein ja on taitava jne mutta kun jalat vaan on lyhyet eli vauhti ei riitä ihanneaikoihin :'( .
Pian osa treeneistä oli putken pimeää kulmaa ja takaakiertoja sekä keppejä. Ensimmäinen kaukaa onnistunut sisäänmeno "väärältä" puolelta Nemolla! JES! Putki on myös vahva este, sinne se haki ja suhahti innoissaan , samoin takaakiertoihin irtoaa ja lähtee hyvin. Mun tulee vain muistaa antaa sille selkeä tila hypylle tai kiertää koko esteen. Ihana kirppu se on....
Nismo sai olla kurinpalautuksessa koska se paskapää meni puremaan Tuukkaa tiistaina kun Tuukka tuli hoidosta. Asia oli toki vähän kaksipiippuinen, Nismo oli omassa mökissään nukkumassa ja Tuukka laittoi käden sinne, mutta kuitenkin. Ei saisi purra ja olisi voinut vain murahtaa ja kertoa että haluun olla rauhassa kiitos. Nismo on ennen vihannut lapsia, siis oikeasti vihannut. Pitkän työn tuloksena se normaalisti jo istuu Tuukan sylissä, menee itse leikkimään ja rapsuteltavaksi eikä oel ollut ongelmia. Harmittaa kun se sillä tavalla meni näykkäisemään..! Noh, kurinpalautusta tokon muodossa ja totuttamista tekee sille hyvää taas :). Tiistaina se pääsi touhuamaan agia ja oli niin vahvasti käskyn alla ettei pienintäkään vilkaisua edes mihinkään. Totteli hyvin enkä joutunut edes korottaa ääntä vaan sain kimittää ja palkkailla ;). Paikallaan istumista muiden koirien lähellä (turvallisesti ettei kukaan tule nuuskimaan) , pysyi ja oli HILJAA :) . Lenkillä toisten koirien kanssa, ei mitään ongelmia. Olin ylpeä. NIIN helvetin ylpeä.
Eilen me haettiin hiippiksien kanssa Lassi sählystä ja mentiin hyvissä ajoin että ehdittiin lenkille koulun nurkille ennen kuin Lassi tulee. En mä muistanu kun yhen hihnan ottaa matkaan eli lopputulos oli se että Nemo kipsutteli vapaana. Ihanasti se pysyy, ei ole kiinnostunut ihmisitä, koirista tms vaan touhuaa omiaan, tulee käskystä jalan viereen ja vapaa käskystä tietää että saa taas loikkia miten tahtoo. Hieno kirppunen. Meillä oli hauskaa :D ! Nismo odotti niin kovin Lassia että se huusi kuin kidutettava pieni eläin kun se näki että Lassi vihdoin tulee....
Huomenna jos ei ole pakkasta, Ruttu saa tulla visiitille. Jos on pakkasta, mee anyway moikkaamaan ja lenkittämään sitä iltasella. Katsotaan aamulla.
Viikonloppuna näyttelyyn! Turkkusessa Hiskillä siis esiintymishetki. Hauskaa ja kivaa :). Nyt kun mä ymmärrän jo touhusta ja hoffi ei ole nypittävä/puunattava/leikattava rotu näyttelykehissä niin nautinkin niistä. Ja sama se mihin menee, Ate kun on mukana ja kysymys on koirista niin aina on hauskaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti