Treeniä treeniä!

Maanantaina Aten kanssa tokotreeneissä "vieraalla" kentällä hakemassa Hiskille uutta häiriötä ja Nismolle jääviä. Nemo toki rullasi myös mukana ja sai olla lisähäiriönä Hiskille :)!

Nismo oli taas niin mukava ja reipas. Se syttyi tekemiseen heti ja säilytti intonsa tahkoamisenkin jälkeen. Ate pyysi tekemään kokeenomaisen liikkeestä seisomisen jotta nähään mikä siinä menee pieleen/mitä täytyy korjata ja treenata. Minähän tein työtä käskettyä ja kuinkas kävikään?! Nismo teki kympin jäävän ja minä olin huuli pyöreänä...Noh, vahvisteltiin sitten käskyä ja yritettiin ottaa mun päänkääntöä pois mutta joo, nämä mun kaavamaiset rutiinit..ne on niin vaikeita poistaa! Sitten koiralle käskytystä perusasennossa siten että en edes vilkuile siihen. Toimi itseasiassa yllättävän hyvin. Luoksetulojen kanssa ongelmana edelleen kauas jääminen ja aikasemmin ajattelin etten ala korjaamaan, mutta välimatka vaan kasvaa. Ei halua tulla mun jalkoihin tai sitten tulee jalkoihin, peruuttaa ja jää istumaan/menee maahan. Hassua..ehkä se johtuu Nismon luonteesta yhdistettynä siihen periaatteeseen että meillä pienet koirat väistää itse tai jäävät jalkoihin. Ne ovat oppineet siihen ja Nismo ei luonteeltaan tällaisissa asioissa ole röyhkeä..toisin kuin Nemo joka tunkee suuhun asti. Aten neuvosta aamuruoka tulee Nismolle nykyään mun jalkojen väliin niin että seison. Ekana aamuna oli hankala, ei millään meinannut tulla mutta nyt jo sujuu mallikkaasti!

Tiistaina Hiski oli poissa agilitysta koska sen anturassa oli nirhauma. Ei vuotanut tai ontunut, mutta ei uskallettu riskeerata että aukeaa. Nismo treenasi alkeisjatkoryhmässä Elinan ja Pian opissa. Jälkikäteen harmittaa että hypyytin sitä..Oli vähän jähmeän oloinen eikä siis normaali sekopäinen itsensä ja ajattelin sen johtuvan vieraista isoista koirista joita oli paljon. Teki kyllä, mutta jotain puuttui. Rengas saatiin taas toimimaan! Syy haluttomuuteen selvisi eilen..hyppäsi alas tuolilta ja vinkaisi..vääntelin, kääntelin eikä mitään kipukohtaa..sitten nostin etuosaa ja "pudotin" etuosan maahan - jäykistyi mutta ei ääntäkään päästänyt. Huomasin kuitenkin ettei ole ok. Liikkuu hyvin ja juokseekin pihalla ihan miljoonaa..ainoa mitä keksin on viikon takainen tapaturma agilityssa josta ilmeisesti jäänyt jotain pientä? Voi miksi hyppyytin sitä tiistaina..Katsotaan miten etenee.

Wilma on edelleen vallaton - siis vallattomampi kuin normisti. Vallattomuuden saa kyllä myös hyvin kanavoitua eli toimii juoksussa parhaiten tottista ajatellen?! Aten kanssa ajateltiin möllitokoa sille ensi maanantaille mutta piru kun ei ehdi juoksu kokonaan loppua. Metsälenkillä saa olla sen kanssa tarkkana..menee nenänsä perässä kuin mielenköyhä. Ei se mihinkään karkaa ja tulee kun huutaa mutta irtoaa nenä maassa pelottavan kauas ja saa koko ajan sitä tarkkailla. Iloksemme se liikkuu tosi kivasti (Wilmaksi kivasti) ja varaa painoa suhteellisen tasaisesti. Jihuu!

Viikonloppuna olisi taasen koiramaista ohjelmaa..huomenna Hiskin kanssa Lägin kisoihin Lohjalle, sunnuntaina Hiskillä toko-koe. Toivottavasti lauantaina on hyvä ilma, voisi suunnitella erityisen pitkän lenkin Wilman ja hiippisten kanssa!