Päätöksiä

Otsikosta sen verran että ei tässä sentään mistään kovin vakavasta ole kyse :D !!!

Tiistaina päätös kontakteista..tai lähinnä se että miten tästä eteenpäin. Marjun kanssa piiiitkä keskustelu ja käytännön näyttöjä. Vähän sellaista juupas - eipäs on toi meitin kontaktien treenaaminen kovassa vauhdissa, muutoin ok. Puomille ehdottomasti pysäytys ja etujalat maassa, se sujuu hyvin ja saatiin sen tiistaina jopa kovasta vauhdista onnistumaan. Nyt vaan treeniä! Yhteinen päätös siitä että mun vieressä "painostaminen" ei auta tuon taivaallista vaan täytyy juosta ohi ja antaa itse hakeutua käskytyksellä oikeaan kohtaan. Hyviä toistoja, JES! Muutoin keskittymistä mun liikkumiseen ja uskaltamiseen..vitsit ja vaude millaisia pätkiä tehtiin kun annettiin mennä vaan. Kyllä me mokailtiinkin, mutta pääosin oli ihan jee -olotila! Kepit "päin seinää" ja sivuirtoamista - hyvä! Sain sen myös pysymään poissa A-esteeltä kun piti. Paria tiukkaa kääntöä hypyille, rimat pysyivät hyvin. Hyvä treeni!

Eilen tottista vesisateessa eikä edes ärsyttänyt :). Kati opasti minua ja Wilmaa. Pikkuiset jäivät kotosalle, Nemo lähinnä Nismon seuramieheksi kun en uskalla sitä vieläkään treenata. Saatiin läksyksi käännöksiä, erityisesti Wilman takaosan käyttöä täytyy käännöksissä lisätä huomattavasti. Jäävissä liikkeissä jää, mutta keskittyminen minuun herpaantuu herkästi ja nenä menee maahan - korjailtiin tätä. Luoksetuloa niin että hölkkäsin "karkuun" , käännyin ja vapautin. Olin pomminvarma ettei malta pysyä mutta siellä se istua tönötti ja vielä tarkkaavaisena. Yllättävän hyvin se malttoi keskittyä kaikkeen Wilmaksi :) ! Eikä meistä kumpikaan edes tuskastunut! Loppupalkan kanssa autolle häntä heiluen.

Tänä aamuna tein päätöksen vihdoin viimein (aivan liian kauan odotin!) Nismon kastraatiosta. Se tapahtuu ensi viikon perjantaina Skutilla. JÄNNITTÄÄ miten se menee, mutta samalla harmittaa kun odotin niin pitkään koska Nismon vaivat taitavatkin johtua taasen eturauhasesta...kuten viime vuonnakin :( . Merkit viittaavat vahvasti siihen. Tyhmää minulta antaa sen kärsiä pahaa oloa kun pallien poistolla siitä olisi päässyt. Vieläkin Nismo liikkuu ihan normaalisti, täysiä kuin mikäkin kahopää, mutta huomaan ettei täysin ole oma itsensä kuitenkaan kaikissa tilanteissa. Onneksi päätös on nyt tehty, aika varattu ja sen mukaan mennään! Ate kävi Nismon kanssa aamulla palverin asiasta kuten "mies miehelle" ja kertoi ettei hänen aikaisemmat koirat ole mitenkään kärsineet pallittomuudesta, päinvastoin ;) . Hih, Nismo jopa näytti siltä että se kuunteli vaikka ei varmana tajunnut hölkäsen pöläystä :D .

Taas on Aten kanssa menty koko viikko tuhatta ja sataa! Joskos tänään olisi rauhallinen ilta :) ??