...sitä palkkaa siellä kentän ulkopuolla on tuuminut Nismo!
Namit on ollu sitkeästi poissa taskuista ja kentältä sekä sanallinen kehu ja "riehuminen" isommassa roolissa kuin koskaan. Ei ole ollut helppoa.
Projektitreeni nro 3 : sisätiloissa pelkkää perusasentoon siirtymistä. Tuli muutama "hau" , mutta asento oli topakka. Odotin että rauhoittuu perusasentoon = hiljenee, säilyttää kontaktin ja siitä kehut sekä vapautus. Lyhyt paikallaolo - hyvä oli, levollinen asento, ei noussut istumaan.
Projektitreeni nro 4 : omassa pihassa, kentällä, palkka (kissanruokaa) kupissa terassilla. Näytin ruokaa ja vein kentälle. Ei meinannut tulla ei sitten yhtään mitään...vinkui, poikitti, yritti karata, haukkui, tuijotti ulos kentältä ja ei keskittynyt. Vähän aikaa hakkasin päätä seinään kunnes kyykistyin koiran viereen, rauhottelin sitä silittämällä ja annoin uuden käskyn perusasentoon. Toimi! Palkka olisi kiinnostanut kovasti mutta sai kerättyä ittensä. Seuraaminen normaali ja hidastempoisena, muutamia täyskäännöksiä jotka kaikki hyviä. Luoksetulossa tuli eteen?! Siis BH:ssa pitäisikin mutta ollaan viimeinen vuosi treenattu suoraan sivulle ja ny tuli eteen, miksiköhän. Suoraan seuraamisesta vapautus ruokapurkille kun fiilis ja viretaso oli vielä perfecto. Kyllä tää tästä :D
Nemo treenasi eilen eteenmenoa/merkille menoa. Juoksi siis kahta tötterönväliä palkalle ja minäkin juoksin sitä väliä kuin heikkopäinen. Nemo oli aivan tohkeissaan ja oppi että merkiltä voi juosta toisellekin merkille käskystä eikä aina palata pisteeseen A ja sieltä vasta uudelleen. Perusasentoja ja pari luoksetuloa. Seuraaminen=poikittaminen otettiin puolitosissaan ;) työnalle ja palattiin "ruohonjuureen" kirjaimellisesti mun kyykkiessä koiraa ohjaten. Lopuksi vielä hömpöttelyä tötterön kiertämisen yms kanssa.
Wilma kompurakinttu on innostunut frisbeen heitosta ja Ate on tehnyt sen kanssa tottistakin niin että frisbee on palkka, ihan oikea palkka. Wilma on opetettu leikkimään ja taistelemaan vasta aikuisiällä.
Frisbee toimii kyllä kaikkein parhaiten neiti Iitalle joka jaksaisi lentävän lätyn kanssa treenata ja treenata..siinähän saa juosta kamalan kovaa! Hyvältä niiden tekeminen Aten kanssa näyttää, Iitan tekemiseen on tullut sellaista avointa "voimaa"..ohjaajapehmeyskin on taka-alalla, olemassa toki aina mutta kun sen osaa ottaa huomioon niin ei näyt suorituksessa.
Hiski heitti mun kanssa taas eilen kympin lenkin vielä iltasella...meitä vastaan tuli kolme koiraa joista ensimmäinen meni vaanimisasentoon jo pari sataa metriä ennen kohtaamista meidät bongattuaan. Eihän sitä koiraa saanut sieltä liikkeelle vaan sen piti antaa kohdalla vielä yrittää hyökätä Hiskin kimppuun. Sitten katsottiin syyttävästi kun minä kysyin että oletko menossa siitä? Toiset kaksi olivat yhdellä ja samalla ulkoiluttajalla..ne on aiheuttaneet ennenkin sydämentykytyksiä, varsinkin kun hiippikset on matkassa koska ovat isoja, aivan raivona ja ulkoiluttaja näyttää siltä että ei pidä kengät eikä voimat. Omistajan mielestä paras tapa on sitten yrittää pysyä pystyssä roikottamalla koiria puoliksi ilmassa ja hokea ettei ole mitään pelättävää. Se hokee sitä niille koirille (!) eikä esimerkiksi mulle joka on ihan pissat housussa että koska ne pääsee omien niskaan :( . Hiski meni nätisti ohi, onneksi. Hui!
Huomennakin on työpäivä, blaah - onneksi Nismo ja Nemo tulevat sentään mukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti