Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

15.4.2013

Kickbike

Tykkääkö koirasi juosta reikä päässä? Onko sinussa pientä hulluutta? Ei haittaa vaikka rapa roiskuu suuhun asti? Haluat treeniä reisille ja pakaroille? Ja pelätä alkumatkan niin että aivoihin hiipii ajatus siitä oliko tämä sittenkään hyvä idea? OSTA KICKBIKE - tai edullisempi madcrocin jäljitelmä mikä mullakin on ;)!

Perkele että pelotti, näin suoraan sanottuna. Ehjänä kuitenkin selvitty parista ekasta reissusta. Aisaparina tietty Heidi ja beussi Turre ja mulla vetovaljaiden päässä Iita. Hiskin kanssa sitten kun ohjaaja osaa käyttää jarruja ja tasapainolla ;) . Hiski kun juoksee sen ekat pari kilsaa korvat ummessa millekkään jarrukäskyille..Ekalla kerralla lyhyt 3 kilsaa testiajona ja koiratkin oli sen näköisiä että koska se lenkki oikein alkaa? Kävin potkuttelemassa ennen testiajoa yksinään ja tuntui kamalan huteralta..mutta yllättäen kun koiran laittoi kiinni niin peli kummallisesti vakautui ja tuntui ihan hyvältä. Vauhtia oli niin paljon että hirvitti, mutta onneksi on jarrut. Toinen reissu sitten jo about 6,5 km - Hyrsyläntaustalla oli jo potkuttelua varten sen verran sulaa. Rapa roiskui niin että näytti kun olisi ollut mahallaan mutaojassa. On se siltikin vaan pelosta huolimatta niin siistiä!!! Iita nautti ihan sata lasissa koko matkan, voi miten se tykkääkin juosta. On vaikea saada pysymään aloillaan paikallaan olevan pyörän edessä kun vetohalu on niin kova. Sulaisi jo se meidän lähellä oleva metsätie! Kävin jo autolla kurkkimassa, mutta ei vielä ainakaan viikkoon ole sula...

Ollaan Nismon kanssa treenattukin!

Projektitreeni nro 5 :
Vieraalla maaperällä, Ikkalan koulun sulaneessa kaukalossa. Palkka purkissa odottamassa kaukalon laidalla - Heidi nauroi koska loppupalkkana kurkkua mihin Nismo on ihan hulluna ;) . Kaavio typistetyssä muodossa, useita rytminmuutoksia ja perusasentoja. Pysähtyessä täytyisi mun muistaa ottaa se yksi puolikas askel ja antaa näin ollen koiralle mahdollisuus jäädä suoraan perusasentoon. Rytminmuutokset oli tosi jees, jopa hidas joka on alkanut löytymään sieltä muistin kätköistä. Mutta taas...maahanmeno ok, mutta kipitti perässä kun lähdin kävelemään. Mä epäilen että luulee jäävänsä paikallaoloon mikä on selkeästi epämiellyttävä liike...millä ihmeellä saan siitä supermukavan?! Jätän palkan taakse? Palaan alkupisteeseen ja käyn kehumassa ja palkkaamassa usein? Täytyy miettiä ja vinkkejä otetaan vastaan! Seuraamisessa oli kyllä taas niin kivasti potkua että se sai hyvälle mielelle.

Projektitreeeni nro 6 :
Vieraalla maaperällä, keskellä korpea metsätiellä. Ei välittänyt Turresta ei edellisenäkään päivänä? Ei siis yhtään mitään..että olisi edes joutunut käskyn alle ottamaan? Käyttäytyi kuin Turrea ei olisi ollutkaan. Nemo sohlasi mukana - oliko se syy siihen että alkoi vuotamaan?! Komennuksesta kyllä hiljeni ja olin tarkkana palkkaamassa silloin kun on hiljaa, mutta miksi aloitti, jatkaako se nyt tuolla linjalla...voi puuh...ehkä tulee mietittyä liikaa. Taas lähti maahanmenosta perään, mutta toistolla ok ja odotti kauniisti. Ehkä aloitan sisätiloissa maahnamenon ja erityisesti siellä pysymisen vahvistamisen. Kohtaamisia Turren kanssa ja odotusta kun toinen kutsuu luokse - molemmat tosi jees. Perusasennoissa aavistuksen vinoutta, mutta kun annan uuden käskyn niin korjaa hyvin.

Sisällä ihan pikkusia juttuja, ei ehkä ihan treeneiksi voi vielä kutsua. Paikallaolo syyniin!

Meidän perheen kuramaistereiksi on nimetty Hiski ja Nemo...kaikkien mennessä samaa lenkkiä on Nismo ja Iita ihan puhtaita, pienet tassupyyhkäisyt vaan ja Hiski ja Nemo siinä kunnossa että saavat mennä suoraan suihkuun. Nemon kanssa on onni että mahtuu lavuaariin ;) ! Hiski kyllä menee nätisti suihkukaappiin, ei siinä. Wilma ei pääse hihnalenkille niin se on juossut yksin ja Hiskin kanssa niin että metsä kirjaimellisesti raikaa, tsiisus mitä meteliä se pitää leikkiessään.

Rosmo liittyi Nismon ja Nemon kanssa lenkille ja voi että kun se on jo iso poika, alkaa näyttämään ihan rotikalta :) . Ja sitä luonnetta, sitähän löytyy! Antaa kyllä Nismolle ja Nemolle hyvin omaa tilaa. Bea ja Ninakin ovat meidän kanssa lenkkeilleet ja Bean kanssa oltiin Lohjanharjulla maisemia ihastelemassa kera koirien. Siellä oli vielä ihan täydet ladut!

Niin se puolen viikon loma sitten mennä sujahti, ihan puolihuomaamatta niinkuin aina.

Iita ilmoitettu rallyyn ja ollaan treenattu tässä viime aikoina...ööö....kerran?? Ei varmaan kannata odottaa mitään kauheaa menestystä :D . Hiskille agikisoja katsellut..Nismon BH alkaa kolkutella ovella. APUVA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti