Maanantaina mä vein Hiskin metsään juoksentelemaan niin Ate sai rauhassa keskittyä töiden jälkeen normi arkijuttuihin. Eikun verkkarit jalkaan, hullu musta ninja hihnaan ja pusikkoon. Laskin sen tietysti irti tien ylityksen jälkeen ja seuraavat 5 minuuttia menikin sitten hihitellessä kun Hiski paahtoi ympyrää, puolikaarta, ilmaloikkaa, kieri sammaleessa ja loppujen lopuksi nousi mustikoiden keskeltä niin, että varvuja jäi koko sen turkki täyteen :). Kun kerroin tätä takaisin tultua Atelle, niin se väitti että Hiski yritti vain maastoutua ja sulautua luontoon. Metsä oli tietysti tuttu Hiskille, mutta mä kävelin vähän miten sattuu joka sitten myöhemmin kostautukin...mutta ennen sitä tapahtui jotain muuta, Hiski suoritti itsenäisesti verijäljen. Kesken toohkauksensa se pysähtyi, nuuhki hetken ilmaa, löi nenän maahan ja alkoi määrätietoisesti jäljestää. Nenä ei matkalla noussut maasta kertaakaan ja vauhtia oli! Olin jo varautunut huutamaan sitä pois hajun perästä, mutta näin itsekin kohteen...Hiski jäljesti kuolleen supikoiran. Ei koskenut supikoiraan, nuuhki ihan vierestä ja nätisti tuli pois kun kutsuin. Kävin itse vielä kurkkaamassa sitä ja ei varmaan kauaa ollut kuolleena koska turkki oli todella hyväkuntoinen eikä mun mielestä haissut raadolle. Noh...me jatkettiin matkaa ja mun ois todella pitänyt uskoa Hiskiä ja mennä sen reittejä...koska me päädyttiin n. 0,5 - 1 km päähän siitä mihin meijän oikeasti piti mennä...hups! Aikamoista ryteikköä oli loppumatka kun rämmittiin takaisin Aten luo. Hauskaa oli kuitenkin :) ! Hiski on kyllä niin ihanan uuno...ja mäkin alan ymmärtää mitä sillä hoffihuumorilla oikein meinataan :).
En mä sitten eilen uskaltanut vielä Nemon kanssa ihan virallisiin agitreeneihin. Jos selkä kuitenkin kipeytyy taas?? Aloitellaan tällä viikolla loppuviikosta kevyesti taas tottumaan treenirytmiin..koska kuitenkin eilen kävin kouluttamassa, otin kirput kentälle mukaan. Molemmat teki sisääntuloja kepeille, ihan ekaa väliä pelkästään molemmin puolin ohjattuna ja palkkaa vaan sisäänmenon jälkeen. Nismo rötväili...sen mielestä olisi pitänyt tehdä jotain paaaaaaljon vauhdikkaampaa kuin sisääntuloa kepeille ;). Nemo taasen meni hyvin, innolla ja pysyi ohjauksessa sisäänmenossa mutta mä oon mokannu sen kanssa siinä, että en ole mennyt keppejä itse ns "väärältä" puolelta ja Nemo ei tajua pujottelusta puoliakaan jos oon toisella puolella kuin normaalisti. Otin molmepien kirppujen kanssa myös sylikäännöksiä ja poispäinkäännöksiä ilman esteitä, ihan kentällä ja kentän ulkopuolella vaan. Nismo meni todella nätisti ja kääntyi pienemmälläkin "vippaisulla" ! Nismolla oli muutenkin eilen ihmeellisen paljon motivaatiota tehdä yhteistyötä, JES! Nemo taasen luki ohjausta oudosti...se pyörähti ihan omiin suuntinsa alkuun ja teki paikallaan ihme piruetteja. Ihan kuin se olisi unohtanut nämä asiat? Alkukankeuden jälkeen kyllä luki mua paremmin, mutta ei kyllä normaaliin Nemo tyyliin. Pääasia että sekin suoritti innokkaasti vaikka ei ihan nappiin mennytkään.
Ruttu tokosi eilen kuin ajatus!!!!!!!Välillä siis se parin päivän tauko tekee hyvää. Siinä oli tajuton määrä virtaa, energiaa, miellyttämisen halua ja kaiken kukkuraksi se pysyi näillä ominaisuuksilla mulla vielä hyvin näpissä! Ei mitään turhaa pomppuloikkaa tms, vaan puhtaita ja innokkaita suorituksia todella voimakkaassa kontaktissa. Sivulle tuloissa oikein "nuollen" mun jalkoja haki täysin suoran perusasennon ja otti kontaktin heti. Seuraamisessa ei tehnyt sitä tyypillistä eli ensin vilkaisee maahan, sitten eteen, sitten vasta kontakti vaan oli koko ajan kontaktissa. Luki tosi hyvin mun kävelyä, teki nopeita täyskäännöksiä ja pysähdyksistä haki suoran, ryhdikkään perusasennon. Liikkeestä maahanmenossa oikein PUTOSI maahan heti käskystä, JES! Luoksetulossa otin lyhyen matkan törmäilyn vuoksi, otti spurtin mutta hidasti ja ilman törmäystä jäi eteen istumaan. Liikkeestä seisomisessa jouduin antamaan tuplakäskyn ja käsiavun eli tietää mitä tänään voisi treenata virallisten TOKO treenien jälkeen :). Ate palaa siis tänään koulutuskentille kesälomiltaan (vaikka onhan se siellä silti heilunut kun ei saa oltua ;) ) ja viralliset TOKO + Pk treenit alkaa jälleen! Mulla on kyllä kesälläkin ollut se etu, että oon saanu vongattua Aten välillä vähän yksityisesti opettamaan ;).
Ruttu tuli mun mukaan töihin..toistaiseksi se on ollut taasen ihan nätisti. Alkaakohan se aikuistua??!
Loppuviikko olisikin sitten vapaata!!! JIPII!!!! Paitsi että mulla on siivousurakka siellä uudella kämpällä...voi oksennus...onneksi suurimmat hirvitykset saatiin Aten, Elden ja poikien kanssa otettua jo pois sieltä.
Tämä viikonloppu täytyy laittaa IIIISSOILLA kehyksillä johonkin jääkaapin oveen koska mulla ja Atella ei oo mitään koirajuttuja, kisoja, näyttelyitä, ei mitään buukattu viikonlopulle :). Me molemmat katsottiin eilen kalenteria siinä uskossa että "tässä täytyy olla joku virhe".
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti