Kyllä me Aten kanssa eilen oltiin sekaisin. Piti vaan nopsaan käydä pyörähtämässä kentällä ja treenata omat koirat äkkiä ennenkuin arkitottisryhmät aloittavat klo 19. Oltiin kentällä vähän ennen klo 18 ja siinä se sitten vierähtikin ensin Rutun ja Hiskin tokotessa ja sen jälkeen Hiski vielä teki agia, jonka jälkeen saapui arkitottiksen kouluttajat, oppilaat ja toinenkin ryhmä ja sen oppilaat....ja eihän Ate saanut oltua ;)...siellä se pyöri oppilaiden joukossa ohjeita ja neuvoja jaellen vaikka ei ollut sen ryhmä edes. Oli ilo katsoa kun se hymyillen työskenteli koirakoiden parissa ja ohjaajat tuijottivat sitä kuin jotakin ylijumalaa ;). Atella on voimakas tyyli kouluttaa. Yksikään sana mitä se sanoo, ei mene ohi kuulijalta. Jokainen oppilas saa aina vahvan perustelun miksi mikäkin asia tehdään milläkin tavalla. Jotenkin siitä muutenkin huokuu sellainen itsevarmuus ja ennenkaikkea intohimo koirien koulutusta kohtaan. Siinähän se kello sitten löi jo yli yhdeksää kun vielä istuttiin paikallisella Essolla ja purettiin koulutusta yhen Katin kanssa, puhuttiin kisoista yms...ja tosiaan piti vaan nopsaan käydä pyörähtämässä kentällä ;). Mutta mitäpä tuo haittaa. Sai viettää laatuaikaa koirien, Aten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa sekä huomata taas edistystä.
Eilen oli juhlallinen hetki! RUTTU THE MAN MENI LIIKKEESTÄ MAAHAN JA NOPEASTI!!!!! Tää on siis ollut meijän vaikein juttu Tokossa...menee maahan mutta kun liikkeestä pitäisi mennä niin joko valuu kuoleman hitaasti kenttään tai sitten jää seisomaan..ollaan tehty nyt se parisen viikkoa Aten ohjeiden mukaan oikein nopean maahanmenon toistoja paikallaan ja yhdellä askeleella ja eilen se täydestä liikkeestä oikein putosi maahan! Mä pomppisin riemusta!!! Ruttu selkeästi näytti siltä että nyt tuo äiti on lopullisesti seonnut kun mä hyppelehdin sen ympärillä ilosta ;). Tämä oli taas niitä palkitsevia hetkiä joita ei voi sanoin kuvailla, kun huomaa sen työnsä tuloksen...Eilen kokeiltiin myös paikallaanmakuuta niin että mä menin kontin taakse piiloon ihan hetkeksi ja Ate jäi varmistamaan ettei nouse ja lähde perään. Ja se perkele pysyi! Olin aika varma että se uteliaana tyyppinä lähtee katsomaan mihin mä oikein menin. Häiriön alaisenakin sai eilen hyvin harjoiteltua kun tosiaan tuli niitä arkitottistelijoita...Ruttu toimi alkuun koohomaiseen tapaan heikosti mutta hetken pomppisin jälkeen pysyi kontaktissa hyvin ja totteli käskyjä. Muuten se sitten eilen olikin loppuillasta niin raivostuttavalla tuulella, että mä mielessäni mittailin kuinka ison selkärepun/ovimaton/kintaat/pyyhkeen sen tiikeripuvusta saisikaan ;). Nina oli vielä illalla ihana ja halusi lenkittää sen vaikka kieltämättä huvitti katsoa niiden menoa kun Ruttu ei Ninaa oikein tottele ja jos sitä ei saa näppiin, se on ihan mahdoton...loppumatkasta oli kuulemma jo alkanut sujua ;).
Aamulla (tänään) mä en nukkunut pommiin....mutta epätoivoisesti metsästin kyllä peittoa vaikka kello soi ja olisi pitänyt heti nousta ;).
Käytin kirppujen kanssa aamulla aamupissatusajan tehokkaasti ja vein ne erikseen ulos. Ensin pienet juoksunpyrähdykset metsässä jonka jälkeen Nismo otti seuraamista. Oli todella innokas, mutta komensi ärsyttävästi. Oli todella hyvin oikeassa kohdassa, askelsi oikein ylvään näköisenä häntä heiluen mutta piti pientä haukkua pysähdyksissä ja siitä en tykkää. Toki osa menee innokkuuden piikkiin mutta otan sen komenteluna ja sellaista ei Nismolta voi ottaa edes leikkinä vastaan tai se aloittaa tuittuilun...kontaktiin olin tyytyväinen, haki tosi hyvin katsetta kun en antanut siihen vastinetta kuin vasta palkan yhteydessä! Hyvä NISMO!
Hiskin agility edistyy kyllä huimaa vauhtia. Eilen otettiin lyhyttä rataa, hypyille kääntöjä, testasin miten se lukee valssia ja lopuksi tehtiin keppejä. Hypyille käännöissä hain Hiskiltä sitä rajaa, kuinka paljon se tarvitsee tilaa ehtiäkseen lukea mun suunnan ja päästiin yhteisymmärykseen asiassa. Eilen tuli taas vaan muutama "tokohyppy" taas eli turhan korkea suoraan ilmaan loikka, mutta suunta on parempi ja targetti harjoituksia täytyy vaan enemmän tehdä. Valssin luku onnistui mallikkaasti ja valitsinkin valssauksen hypyn ja putken väliin koska putkelle Hiski irtautuu muutenkin hyvin ja se taitaakin olla sen lempieste :). Meijän treenitkin usein alkaa sillä että Hiski juoksee kentällä agilityyn varattuun päätyyn ja käy itsenäisesti suorittamassa putken jonka jälkeen jää katsomaan että tuunko mä ohjaamaan vai häh ;)! Tosiaan toissapäivänähän Hiski pujotteli vielä mun käsi suussa...eilen se pujotteli jo nopeasti eikä napsinut kättä yhtään!! HYVÄ HISKI!
Tänään mun penturyhmä suorittaa loppukokeen. Niiltä testataan seuraavat käskyt: istu,maahan,sivu,seuraa,tänne,seiso. Lisäksi koiran on pysyttävä paikallaanmakuussa 30 sekuntia ja osattava ohittaa toinen koirakko kontaktissa. Kaikki läpäisseet saavat kurssitodistuksen :). Mä varmaan taas herkistyn tänään loppukokeen aikaan...kun ne on vähän niinku mun lapsia!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti