Täytyy sanoa, että on aika haasteellisia nykyään nuo TOKOn ryhmätreenit...ei muuten mitään mutta kun Ate niitä pitää niin keskittyminen saattaa herpaantua siitä itse aiheesta ja koko aika menee kouluttajan tuijotteluun ;)...noh, onneksi eilen niin kävi ihan vaan pari kertaa ja muuten malttoi keskittyä :). Tiikeripukuinen kengurumies Ruttu oli taas yliaktiivisella koohkaustuulella joten ekat 5 min meni siihen että sen sai SUORAAN perusasentoon ja säilyttämään katsekontaktin. Muista koirista se ei juuri ottanut tällä kertaa häiriötä, se oli vain turhan innokas ja veti kenguruloikkaa sen alkuajan...(nyt seuraavaksi tähän tuli sellainen 5 minuutin ajatuskatkos kun mä keskityin johonkin iiiiihan muuhun kuin tokoon ;) ) ....seuraavaksi kerrattiin läksyt eli nopea maahanmeno. Mua nauratti itseäkin kun sydän hypähti kurkkuun lauseesta "nyt kotiläksyjen tarkastus"...pelotti jos ei osattaiskaan :) ! Nopea maahanmeno ei onneksi ollut meille ongelma vaan meni nappiin, wohou! Aina on mutta niinkuin tässäkin koska eihän sitä voi olla täysin tyytyväinen ikinä...muuten ei kehity :). Eli nopea maahanmeno oli hyvä, mutta se sivulle takaisin nouseminen! Shaakeli että oli hidas! Mä vaadin,vaadin ja vaadin ja innostinkin mutta hitaasti Ruttu silti nousi vaikka hitaus ei muuten kuulu sen luonteeseen kyllä pätkääkään. Tässä meillä on siis treenattavaa. Sitten liikkeestä seisomista. Meijän käsky STO pysäyttää ihan ok:sti,mutta mä joudun edelleen käyttämään voimakasta käsistopperia lisänä :(..yhessä vaiheessa sen sai jo jättää pois ja pysähty, nyt on alkanut hiipiä perässä sen puoli askelta ja sitten pysähtyy joten oli palattava alkutekijöihin. Oon aina palkannutkin vierestä/taakse ettei kokisi tarvetta hiipimiseen...hmh..Seuraaminen oli Rutulla eilen todella nättiä! Se ei ollut liian tiivis (muuten joutuu potkimaan), ei edistänyt, säilytti kontaktin koko matkan, myös lähdössä..siihen olin oikein tyytyväinen! Me ollaan palkka taas vaihdettu oikeaan käteen ja vasen ihan normisti alhaalla. Toimi!
Tokon jälkeen olikin sitten PK-tottista ja mä en ottanut Rutulla muuta kuin kolme eteenmenoa. Irtoaa todella hyvin ja liikkuu koko matkan täysiä mutta se hallinta, se hallinta....mulla ei oo siihen mitään otetta kun se on päässyt palkalle. Perkele...joten jatkossa sitten joko juoksen ja nappaan kiinni palkalta tai sitten otan siihen jonkun avustamaan. Muuten menee Rutulla ihan sikailuksi. Luoksetuloa meijän on myös treenattava ihan tosissaan! Törmäilystä on päästävä..
Potilas ninja Hiski sai eilen tehdä agia ilman hyppyjä. Ei se enää arista lapaa/jalkaa mutta Ate ei vielä uskalla hypyttää mikä on ihan viisasta. Eli mentiin putkia, keppejä ja puomia. Hiski oli HIEMAN innokkaalla tuulella ja me käytiin alkuun, puoliväliin,loppuun ja vähän siinä välissäkin tiukkoja palavereja siitä että mun ohjaavaa kättä ei kuulu nielaista vaan sitä kuuluu lukea ja seurata ;). Hiski kuunteli se tyypillinen "ai minä vai" ilme kuonollaan ja korvat tarkkana ihmetteli miksi mä sitä ojensin. Hiski pujottelee jo tosi kivasti ja on löytäny rytminkin siihen liikkeeseen. Se vaan kuumenee niistä kepeistä aivan sairaasti...ei meinaa millään tulla ohjaukseen kun tulee ulos kepeiltä vaan käy ylikierroksilla. Ihanaa että on innokas ja vauhtia löytyy mutta jarrutkin täytyy olla. Puomin vieressä mä en edelleenkään uskalla juosta vaan kävelen vieressä ja himmailen sitä alastulolle ettei tule yhtään lipsumista ja kontaktivirhettä..eikä hyppyä niskaan ;). Tosi nopeasti se edelleen kehittyy ja tietyille esteille ottaa jo vaikeitakin ohjauskuvioita vastaan. Sormet oikein syyhyä tehdä sillä hyppyrataa....:). Hiski on kyllä hieno koira. Käy lajiin kuin lajiin, on tavallaan kovaluonteinen eikä vähästä hätkähdä mutta kuitenkin hyvin koulutettu ja hallinnassa koko ajan. Silti se ei ole mikään ylivietikäs vaan se on mukava työskentelypari. Tekee mielellään ja on innokas mutta ei övereissä. Ja vaikka se on aina valmis toimintaan niin sisällä jos mitään ei sen kanssa tehdä, se osaa myös rauhottua ja nauttia nukkumisesta. Ihannoin sen luonnetta kovasti. Pihalle ei vierailla ole asiaa, mutta silti esimerkiksi Aten poikien kanssa se voi ihan hyvin myllätä ja painia eikä tarvitse pelätä yhtään. Hiski on mennyt juuri oikealle ihmiselle, oikeaan kotiin. Väärissä käsissä se varmaan olisikin aikamoinen haaste..
Tänään olisi pentukoulu jonka Ate pitää ja mä hipsin ottamaan Nismolla vähän häiriöharjoituksia, seuraamista ja sivulle tuloja. Nemo saa tehdä pikaiset keppitreenit ja hyppyjä. Kisat olisi ensi viikolla..möllit joo mutta kuitenkin!
Ja ettei hehkutus ihanista aamuista loppuisi näin kesken viikon niin loppuun vielä hirveästi onnellisia hymyjä ja sydämen tykytyksiä...on se vaan niin ihana. <3 ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti