Hengissä ollaan....lauantai aamuna klo 12.00 en ollut kyllä yhtään varma että oonko hengissä enää viiden minuutin päästä vai en...kauhea tärinä,pelko,paniikki,meteli...osallistuin meinaan elämäni ensimmäistä kertaa ROMURALLIIN! Naisten sarjassa oli 9 kuskia ja mä tulin neljänneksi. Hullua touhuahan se oli. Ideana on ajaa niin kauan kun auto vaan liikkuu ja törmäillä toisiin. Rata ei ole iso, mutta tarpeeksi iso kylläkin että tuntui aika kipakasti selässä kun joku pamahti perään tai kylkeen. Mun autosta tuli esimerkiksi hantin ovi sisään ja renkaat vääntyi niin että kaikki ei enää ottanut edes maahan kiinni. Tappomeiningillä ajettiin...mun kilpailuvietti (=kilpailuhulluus) on niin korkea että ekan osuman jälkeen mä luonnollisesti sain ihan törkeän raivarin eikä tosiaan kiinnostanu sattuuko johonkuhun vai ei ;). Mä aina kiittelen Atea ja teen sen nytkin koska jos en olisi saanut sen sylissä täristä ennen autoon istumista niin väliin olisi jäänyt koko touhu! Ja miten kivalta tuntui kun se odotteli mua radan ulkopuolella :) :) :) :) !!!!!!!!
Eikä se viikonlopun hulluus siihen loppunu...systerin äijä ystävällisesti ilmoitti että koirat ei enää ole tervetulleita (=ku*ipää) heille joten jouduin tehdä pieniä hätäratkaisuja. Päivisin ei todella oo ongelmaa, Atella nyt yleensäkin on kaikki mun koirat tai vaihtelevasti joko kirput tai Ruttu. Yöt on tosiaan vaan ongelma koska Hiski ja Ruttu ei tuu toimeen keskenään. Tai ei olla uskallettu kokeilla kun on ollut tarhan läpi murinaa ja tuijottelua..Hanna T-S oli ystävällinen ja otti Rutun yöhoitoon viikonlopuksi. Sen (siis Hannan) piti anyway tänään luovuttaa mulle asuntonsa koska itse lähti Viroon opiskelemaan. Joten muutto alkaen tänään olisi tiedossa...asunnossa pitää vaan ensin hieman...hmm....siivota. Voi huoh..sinäänsä kiva että on nyt joku paikka mihin koirat voi viedä kun menee töihin mutta kyllä muuttaminen sitten on harvinaisen perseestä. Enpä mä kyllä hirveästi siellä joudu olemaan kun oon suurimman osan ajasta Aten riesana ;).
Treenattu ei sitten viikonloppuna kun muutama minuutti pätkätokoa Rutulla...ja tietty nyt jotain pikkujuttuja kirppujen kanssa. Oli niin paljon muuta hösötystä kun lauantaina iltasella lähdettiin sitten vielä baariinkin. Oli todella hauska ilta! Eikä sunnuntai aamuna ollut edes krapula! Törmäilyn johdosta oli vaan niska,hartiat ja selkä aika soirona. Eilen oli nieleminenkin vähän vaikeaa mutta tänään jo oli parempi aamulla...Ate kun osasi kertoa mikä rentouttaa ;).
Tänä aamuna oli onnellinen olo. Tuntui hyvältä olla osa ihan tavallista arkiaamua. Tuntui hyvältä juoda aamukahvit Aten kanssa ja katsella kun Lassi ja Tuukka valmistutui kouluun ja eskariin. Kaikki tuntui vaan niin parhaalta...niin kauniilta :). <3
Tänäänkään ei kyllä ehdi treenata, mutta huomenna olisiki sitten agia! Siitä sitten keskiviikkona lisää...josta tulikin mieleen että Nemo on ollut normaali (JEEEEEEE!!!) ja jatkaa agitreenejä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti