Kunto loppuu!!!

Se olisi joulukuu...voi elämä miten nopeasti aika menee! Vuosi on ollut melkoinen, pelkästään tänä vuonna neljä osoitetta "kodiksi" ja paikka jonka tällä hetkellä tunnen oikeasti ja sydämestäni kodiksi, ei virallisesti kuitenkaan ole, vaan osoite on muualla. Vuoteen on mahtunut niin paljon, se on repinyt ja rikkonutkin, mutta lopputulos on niin antoisa, kaunis, onnellinen...enemmän kuin ihmismieli uskaltaa toivoa. Sen eteen on kannattanut kokea paljon. Olen rakastunut ja lujaa.

Otsikon mukaisesti kunto oli eilen koetuksella. Erittäin kestävä selkäni (NOT!) ei kestäisi juoksemista, varsinkaan pehmeällä pohjalla, ei istumista, ei makaamista..joten oon päättäny olla välittämättä lääkärin komennoista koska ainoaksi liikkumismuodoksi jää selkeästi leijuminen eikä se oikeen onnistu ;). Otin Nismon, Nemon ja Hiskin kyytiin (kiitos Ate auton lainasta) ja eikun kentälle ja agilitya treenaamaan. Tarvis vissiin alkaa jotain lenkkiä juoksemaan, että jaksaisi vetää samalla vauhdilla kolmen koiran kanssa peräkkäin. Pikkasen hengästytti!

Nemo treenasi tuplarimalla minien maksi hyppyjä kisoissa tapahtuneiden alituksien takia. Ei muuten yhtään ottanut kupoliin kun siinä laskin esteitä jotka olivat medikorkeudessa niin Nemo ponkaisi innostuksissaan siitä medihypystä yli niin että humaus kävi vaan!!!! Perkeleen sintti on viilannut mua taas linssiin ;)!!! Tuplarimat siis ja eikun hyppyyttämään. Nemolla oli hauskaa, se koohotti aluksi niin että ei meinannut tulla ollenkaan ohjaukseen vaan hyppi omiaan ja odotti palkkaa korvat sojossa. Hillintää ja hallintaa niin johan alkoi sujua. Hyppyytin suoraan, kulmana, takaaleikkauksella (käytän harvoin Nemolla), takaakierrolla, esteen vierestä, esteen takaa, esteen edestä, ihan joka suunnasta eikä hypyssä tai sen korkeudessa ollut MITÄÄN ongelmia. Pohjakin on vielä verraten pehmeä. Positiivista todella, koska se tarkoittaa vaan treeniä ja hyppyytystä ja eikun taas kisoihin Nemolla!!!!! JEEEE!!!!! Jatkamme siis hyppyharjoituksia ja luomme luottamusta. Tehtiin myös keinua ja keppejä. Nemo on alkanut hiipparoimaan pois keinulta kun se laskeutuu ja tätä namin kanssa treenattiin. Namia keinun päähän parikin kertaa laskeutumisen aikana ja lisäkäsky odota. Hiipparoi silti, mutta onnistuikin lopulta pari kertaa ja siihen lopetettiin. Ärsyttää kun muuten se etenee keinulle niin nappiin, kova vauhti, ihan päähän ja jää seisomaan kunnes on laskeutunut puoleen väliin niin lähtee hiipparoimaan takaisin päin...mrr...Kepeillä ei ongelmia ollut, ilokseni pujottelee sisällevetoa lukuunottamtta itsenäisesti ja etenee tarvittaessa minusta myös ohi kun pujottelee. Hieno kirppu!

Nismo osoitti eilen ihan ihmeellistä nöyryyttä ja kuuliaisuutta kentällä?! Onkohan se kipeä :D ?? Nismo sai ihan hallinnan vuoksi tehdä vain yhtä hyppyä erilaisilla ohjausvariaatioilla ja kulmilla. Komensi jonkun verran haukulla, mutta luki ohjausta ihan nappiin. Lisäksi tuli heti luokse ja perusasentoonkin käskiessä ja seurasi aina takaisin suorituspaikalle?! Oli täpsäkkänä ja marssi kuin maailmanomistaja mun vieressä mutta totteli ja halusi tehdä. Putkeen meno pimeällä oli sille liikaa eikä jääty tahkoamaan kun toimi niin hyvin vaan siirryttiin keinulle. Oli aika mahdottomana namin perään ja meinasi mennä säätämiseksi, rauhottelin hetken ja todella reippaasti meni. Vauhti oli välillä vähän liiankin suuri...Keppejä tehtiin myös ja Nismosta voisi tulla hyväkin pujottelija koska se aika ponnekkaasti loikki estevälejä. Täytyy tarkkailla sen treenimotivaatiota ja arkea muutenkin että mikä vaikuttaa mihinkin. Nismosta saisi niin hyvän jos sen saisi aina näppiin. Huoh...

Hiskistä huomasi ettei se ollut päässyt agikentälle hetkeen..meille tuli ihan VÄHÄN sanomista ennen esteitä. Hiski karkasi multa heti itsekseen kentälle kun seurautin sitä esteille ja jouduin komentaa aika kovasti ennenkuin jolkotteli takaisin ja otti perusasennon. Hiskimäisesti ilme oli sellainen "haista paska, tottelen koska on pakko" :D ! On hienoa, että se tekee ratkaisuja ja hienoa että sen halu lajiin on niin suuri ettei se meinaa malttaa, mutta nyt on keskityttävä myös hallintaan. Muuten meillä on kisoissa katastrofi. Olin rakentanut Hiskille suoran, hyppy, rengas, hyppy, hyppy, hyppy jonka jälkeen välistäveto,hyppy, välistäveto, hyppy, kepit, hyppy jolle takaaleikkaus, kolme hyppyä suorassa linjassa, ohjaukseen otto ettei karkaa renkaalle ja putkeen josta keinulle ja loppu. Jäi todella nätisti lähtöön meijän alkuneuvottelun jälkeen siitä, että radalle tullaan hallitusti eikä touhuta omia. Kesti hyvin suoran, oli vauhdikas, ei hapuillut eikä puskenut hyppyjä sivusta. JES! Välistävetoon kääntyi niin kauniisti että mä meinasin jäädä paikalleen ihailemaan, mutta työnsin puolisylkkärillä hypylle. Irtosi ihanasti! Annoin hyvin tilaa mutta silti tuntui että olin toiselle välistävedolle liian lähellä, täytyy tarkkailla omaa kohtaa näissä. Kepeille vedin sisälle ja annoin käsiapua ja pujotteli nätisti! On alkanut ottaa jo vähän matalempaa asentoa. Takaaleikkaus hypyille meni paremmin kuin luulin, mutta olisin voinut itse olla koiralle selkeämpi ja tähän otettiinkin toistoja ja toistoja ennenkuin olin tyytyväinen omaan suoritukseeni jonka johdosta koirakin kääntyi ja toimi. Hyppysuoralta sain hyvin jarrutettua, mutta putkelle kääntäminen oli vaikea Hiskille, ei olisi halunnut millään edetä. Yksittäistä vahvistusta putkelle ja toistoja ja alusta niin johan meni! Keinulle otettiin vauhdilla ja ilman vauhtia sekä ekan kerran niin että selkeästi ohjaan sen takaa keinulle. Pysyy yllättävän hyvin kontaktipinnalla, ylös täysiä, käsky STO ja seisoo tasan niin kauan kunnes saa luvan poistua. JES! Hiski oli yleisesti ottaen vähän turhankin vireessä ja sain paria puruakin taas vaihteeksi..rauhottelin, otin haltuun ja käänsin ja väänsin niin toimi ja toimi hyvin. Tosiaan...kunto vaan loppui itseltä ;).

Tänään uusiksi ja samalla koiramäärällä, huh!! Atekin tulee, ihanaa :) ! Sunnuntain kisoja odottaessa ja pelätessä...IIIK!!!