Onpas ollut mukavan rauhallinen viikonloppu. Ei kisoja, ei kokeita, ei näyttelyitä..ei töitä. Koko perheen kesken vain kotosalla! Aten kainalossa päikkäreitä, telkkarin katsomista.. Tuukka on harmiksi kyllä edelleen kipeä :(.
Lauantaina kaappasin Nismon ja Nemon kyytiin ja ajoimme Saukkolan metsiin lenkkeilemään. Aika paljonhan siellä on latuja, mutta ihan hyviä kävelyreittejäkin. Sain pidettyä pikkuisia paljon vapaana ja voi että kun ne nauttivat juostessaan pitkin peltoja ja metsäpolkuja. Aurinko paistoi ja oli ihanan lämmin, jopa kuuma kun tarpoi menemään. Mieltämme ei varjostanut muu kuin eräs mummo, joka tiukkaan sävyyn huomautti että edes ladun vieressä olevalla POLULLA ei saa kävellä. Eipä tietenkään. Kyllä ärsytti..olisin ymmärtänyt jos olisin rikkonut latua, pitänyt sillä alueella koiriani irti tai muuten ollut haitaksi hänen suksimiselleen..mutta kun ei. Muutoinkin laitan aina koirat kiinni jos ollaan ihmisten ilmoilla tai vastaan tulee ihmisiä tai koiria. Hmh. Muutoin nauroin melkein koko matkan, tai hymyilin ainakin. Tohkeissaan olleet kirppuset saivat enemmän iloa aikaan, kuin edes ymmärtävät. Nemo raahasi lumen alta pilkottaneita käpyjä, Nismo riehui kepin kanssa ja välillä ne vaan juoksivat peräkanaa niin että lumi pöllysi pienissä tassuissa. Ihanat pienet!
Ate oli eilen pentulassa Karkkilassa, pakotin sen menemään yksin ja sanoin että katson Tuukan perään :) . Eihän sitä koko aikaa tartte vahtia, mutta kuitenkin. Kävin Wilman kanssa sillävälin alapellolla katsomassa rippeet auringonlaskusta. Wilma oli tohkeissaan. Se sai aivan kauhean hoffihepulin ja tykitti menemään aivan kauheaa vauhtia :D. Heiteltiin hanskaa ja jahdattiin toisiamme pitkin polkuja. Wilma nuuskutteli kovin elukoiden jälkiä, mutta tuli heti kun huusi eikä se muutenkaan kauas lähde. Päästiin avoimelle pellolla, istuttiin hangessa vierekkäin ja katsottiin oranssia taivasta. Muistin taas miten mahtavia eläimiä koirat ovat. Muistin taas miten onnellinen ja tyytyväinen olen elämääni. Muistin miten rakastan niin kamalan kovasti. :)
Tänään ilokseni oli taas auringonpaistetta ja aamupäivästä mentiin hiippisten kanssa pellolle juoksentelemaan. Ne paahtoivat ihan tohkeissaan varmaan nelinkertaisen matkan minuun nähden :D . Näpsivät leikkisästi toisiaan ja pyydystelivät lumen alta pilkottavia oksan palasia. Wilma sai päivällä uuden pienen ystävän. Muutaman kuukauden ikäisen laika-sekoituksen. Hanna, Lotta ja pikkuinen pentu lähtivät kanssamme ulkoilemaan metsään ja jäälle. En ollut oikein varma osaako Wilma leikkiä pienen kanssa, mutta ihan parilla puuttumisella päästiin ja Wilma osasi hienosti suhteuttaa kokoeron! Pikkuinen ja Wilma olivat kuin ylimmät ystävät paahtaessaan edestakaisin polkuja! Lottakin innostui leikkimään ja kyllä oli kiva katsella niiden touhuja! Kiitos Hanna taasen, oli oikein kivaa :) !
Tuukan synttärit saatiin onneksi vietettyä! Tuukka täytti 8-vuotta ja tietysti meillä oli juhlat! Kaikki meni oikein hyvin ja lapset leikkivät nätisti. Mun omenapiirakasta nousi lähinnä vuosisadan vitsi erään lapsen kommentoidessa että se on maailman kovinta piirakkaa mitä hän on ikinä maistanut :D ! Totuus tulee lapsen suusta eikö? Noh, kaikki kuitenkin kaapivat lautasensa tyhjäksi.
Pennut kasvavat ihan hirmuista kyytiä! Puhumattakaan kehityksestä..pötkylät ovat viikon vanhoja, silmät edelleen kiinni ja silti lähtevät pesästä emon perään mönkimään ja kamala meteli jos ei heti pääse tissille!!! Ne ilmeilevätkin jo kovasti, erityisesti näyttelevät kieltä, joka on aivan liian iso pieneen suuhun :D ! Aika paljon ollaan päästy siellä olemaan ja tänään mennään taas! Maija ja Sami tekevät hienoa työtä pentujen hyvinvoinnin eteen, puhumattakaan Unnasta joka on upea emä.
Nismo ja Nemo ovat treenailleen vähän rallya ihan sisällä. Pikkuisia juttuja ja molemmat ovat olleet oikein tyskentelyhaluisia. Nismokaan ei ole vetänyt övereihin vaan on jaksanut keskittyä ja sen myötä onnistumia monissa ihan uusissakin jutuissa - jee! Nemo on hassu, mutta oppii ja tekee niin mielellään. Erityisesti kaikkia vauhdikkaita temppuja :) !
Hoffien uudet lelut eli puolihiha, purutyyny ja kokohiha olivat aamusta käytössä jälleen. Ruokahuone on remontissa joten sinne mahtuu hyvin treenaamaan! Hiski on ihan hulluna puolihihaan! Loikkaa kiinni ja kyllä on syvä puruote! Repii niin pirusti ja ylpeänä kantaa saalista kun irrottaa. Hauskaa leikkiä hallinnan alla :). Wilmakin on petrannut leluhommissa ja puree ihan hyvin puolihihaan. Pikkuisen epävarma, mutta kun nappaa kiinni niin alkaa kauhea tapporavistelu ja murina. Sama homma kuin Hiskillä - ylpeästi kantaa saalista :) !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti