Sirkuskoira Nemo

Harmi kun ei otettu kuvia. Tai videolle - touhuavaa Nemoa on niin vaikea sanoin kuvailla ilman että kadottaa siinä samalla puolet hohdosta. Ennen sitä lämmin KIITOS kaikille jotka olivat osana onnistunutta viikonloppuamme ;). Perjantaina tuli oltua porukalla radalla ja kun me Aten kanssa kammettiin aamulla viiden pintaan kotiin, oli kropassa sen verran alkoholia että vähempikin olisi riittänyt. Hauskaa kuitenkin oli, mutta eihän kaivella sieltä yksityiskohtia jooko :D ?? Lauantai menikin sitten kyläillen..heti kun mä puhalsin satavarman nollan mittariin niin lähdettiin matkaan. Oli kiva käydä Iskällä ja Tupulla sekä toisella Tupulla ja nähdä samalla kertaa myös mummua.

Merkille (tolppa,purkki ihan mikä vaan) meno on ollut Nemolla hanskassa jo pitkään ja se on sen lempitemppuja. Käskynä toimii "eteen" ja samalla tulee harjoitettua myös sitä malttia ja paikalla istumista. Olen vapauttanut sen heti palkalla joten siellä pysymistä ei ole treenattu ollenkaan. Ate neuvoi meitä eilen siinä, miten teemme asiasta puhtaasti eteenmenon ja niin että se myös jää sinne. Ekalla kerralla se etsi epätoivosesti merkkiä..hyöri ja pyöri. Niinpä lyhensimme matkaa ja laitoimme sinne ensin palkan. Pari kertaa lähetys suoraan sivulta ja käskyksi siellä pysymiseen "odota" ja apuna käsimerkkinä käsi ylhäällä. Oikeastihan siellä kuuluu mennä maahan mutta Nemo saa jäädä asentoon kuin asentoon mun puolesta kunhan pysyy. Hokasi yllättävän helposti siellä pysymisen. Matkaa pidennettiin ja irrotettiin pari kertaa suoraan palkalle. Sitten palkka pois ja käsky "eteen". En olisi voinut olla yllättyneempi, lähti hyvin, juoksi suoraan ja kun annoin odota -käskyn niin se hetken nuuski lattiaa mutta jäi sitten istumaan paikalleen häntä vispaten. Sitä pari toistoa ja vain yhdellä kerralla hipsi pari askelta odota käskyn jälkeen. Ate sanoi että rutiini täytyy heti karsia asiasta pois, ettei aina lähetä samasta asennosta, samasta kohdasta, samalle paikalle jne..selitys oli pitkä, mutta kuulosti mun metodeihin sopivalta. Lopuksi sitten vein palkan, jätin Nemon istumaan ja Aten ohjeista tein sen kanssa muuta hetken. Nemo oli ihmeissään kun en sanonutkaan "eteen" ja meinasikin sinne ampua..palasi kuitenkin, teki pari pyörähdystä käskystä ja sitten vasta sai käskyn "eteen". Meni oikein hienosti ja innoissaan, pieni Nemo :) . Sen jälkeen tehtiin tolpan kiertoa. On se jännä miten vartaloapua voi koira lukea..lähettelin tolpan kiertoon sekä oikealta että vasemmalta ja sivuttaissuunnasta sylkkärin tyyppisesti..varmaan 30 toistoa joista kaksi meni väärin?! Hassua. Tämän tyyppiseti jutut on Nemolle ihan ykkösjuttuja. Uutena juttuna opimme myös tuolin (erittäin matala jakkara) taaksemenon ja sen vaste nousemisen niin että etutassut ovat tuolilla. Oli hauskaa katsoa pientä veijaria kun se paahtoi aivan onnessaan temppuja tehden. Toki perus pyörähdykset ja jalkojen välistä pujottelu kuuluivat myös asiaan. Sirkuskoira Nemo. Edes naksua ei tarvittu, sitä kun en voi sisällä käyttää. Nemo aristelee siitä tulevaa ääntä vaikka muuten ei ole paukkuarka. Tällaisen se oppii tosta noin vaan ja sitten en saa sitä oppimaan seuraamaan?! Osaahan se pitää kontaktin ja vierellä kävellä, mutta asento on lähinnä hupaisa kuin oikea. Sivuttain pohkeenväistöä..

Houkutusruudun treenausta Nismolla. Tiukkaa teki mutta ei karannut evästämään. Pyörittiin ympäri ämpäri lattialla ollutta herkkulautasta..jouduin kyllä sanomaan "ei ota" mutta onneksi vain kerran. Sitten se kuuluisa seisominen. Tehtiin istumisesta ja liikkeestä. Aika hyvin meni. Se että pyörisin sen ympäri ei vielä onnistu mutta perusasentoon palaaminen ja asennossa pysyminen kun erkanen pituussuunnassa alkaa olla hanskassa joten kuten. Tästä on hyvä jatkaa taas! Kierroksia oli taas enemmän kuin tarpeeksi ja jouduin näyttämään että käsissä ei ole palkkaa, jotta teki muuten kuin huutamalla. Sivulta eteen istumaan alkaa myös olla ihan kivalla mallilla. Rallyssa kun ei AVOssa saa enää ottaa sitä apuaskelta tai antaa merkittävää käsiohjausta. Eikä saisi jäädä vinoonkaan, liian kauas tai liian lähelle. Käsien kanssa saa olla tarkkana tai Nismo poukkoroi joka suuntaan. Seuraamisessa täyskäännökset ovat alkaneet tuottamaan vaikeuksia. Näin se menee - ongelmasta toiseen. On kääntynyt aina siinä sivulla eli ei vaihda puolta kuin erikseen käskiessä "kierrä". Eilen se oli niin innokas että se menee kahdella jalalla ja ottaa harppauksen eteenpäin ja sen jälkeen palaa oikealle paikalle seuraamaan. Hmm...Luoksetulossa ollaan päästy kivaan pisteeseen. Jää hyvin, tulee nopeasti ja istuu eteen. Vähän ehkä jää kauas mutta en pidä sitä ongelmana. Hyvä Nismo!

Wilma alkaa olla aikamoinen kakara ;). Todennäköisesti siitä tulee aika jääräpäinen tapaus. Se on alkanut kokeilemaan mikä kuuluu kehitykseen. Jos se pihistää kissoilta ruoat ja saa niskapöllytyksen, menee 2 minuuttia ja se menee TAAS syömään! Jos astut vahingossa sen tassun päälle, tai niinkuin minä yhtenä iltana pimeässä, suoraan kuonon päälle - ei mitään vaikutusta. Jos laitat koiraportin kiinni, se tulee vaan ali ihan pokkana ja jos olet kiukkuinen, se katsoo vain häntä heiluen että leikitäänkö me vai mikäs sua vaivaa?! Hiskille ei lelun kanssa periksi anneta vaan sitä revitään niin kauan kunnes meistä jompikumpi puuttuu asiaan. Jos Hiskillä palaa sen riekkumiseen käpy, Wilma muistaa sen maksimissaan 2 sekuntia, ja uudestaan painimaan! Siltikin se on maailman ihanin mustanokkainen hoffilapsi - meidän "pieni" rakas! Kuria on pidetty ja se kyllä tuottaa tulosta. Puuta koputtaen edelleenkään ei ole mitään mennyt rikki vaikka perjantainakin koirat olivat sisällä kun me oltiin viihteellä. Ei mitään vahinkoja. Eikä se häiriökäyttäydy muutenkaan vaikka on kakara..Wilmaa on vaikea selittää, se pitää tavata :D ! Eilen me oltiin lenkillä taas Katin ja Pimun kanssa eikä vastaantulleet koirat, mopot tms saa kuin uteliaan katseen. Hyvin ottaa kontaktia käskettäessä ja kulkee hienosti hihnassa JOS saa mennä edellä. Pimun mennessä edellä oli alkuun hirmuinen veto päällä ja "minäminä" asenteella. Mä sitten olin julma ja laitoin sen ojaan lumihankeen istumaan hetkeksi. Johan muistui mieleen että ehkä täällä perässäkin on ihan hyvä kulkea. Pääsi palkkamaan paljon ohituksista kun se kulki niin tavattoman kauniisti pääosin matkaa. KIITOS taas Katille ja Pimulle - on mukava mennä yhessä! Seisominen muuten on aikasten hyvin jo räpylässä meillä! Lennosta seuraamisia on tehty lenkeillä ja sen sellaista. Arkea ja leikkimistä, rauhottumista ja Hiskin kanssa painia. Ne alkaa jo näkyä - turkkia on tullut, massaa on tullut, käytöstavat alkaa muodostumaan jne jne. Kaiken kaikkiaan paljon helpompi alkutaival kun osasimme kuvitella. Ihana ihana Wilma.

Aten kanssa suunniteltiin vetohommia koirille. Hiski teki sitä jo viime vuonnakin ja se vasta on tehokasta liikuntaa ja kiva on istua kyydissäkin :) ! Nismo ja Nemo saa myös olla kyytiläisinä, ehkä me ei niitä laiteta vetämään :D. Hiski on muuten omasta mielestään maailman nälässä pidetyin eläin. Se pummaa ruokaa ihan jatkuvalla syötöllä Wilman tulon jälkeen - kait se epäilee että kaikki ruoka katoaa mustan ahmatin kitaan jos ei koko ajan ole kytiksellä.

Joulu on melkein ovella! Meillä pysytään päätöksessä olla laittamatta jouluvaloja tai muitakaan härpättimiä. Joulu tulee meille yhdessäololla ja hyvällä ruoalla - lahjoja unohtamatta :). Ollaan koko perhe kasassa eli joulupöydässä (ja sen alla sekä vieressä) istuu/makaa yhteensä 11 henkeä. Ate ja minä, pojat, chihukirput, hoffitukset sekä kolmen kissan kopla. Siitä tulee Joulu!