Ah, vapaapäivän ihanuutta. Pakkaselle vähän kiukuttelin alkuun, mutta lopun päivää koitin olla välittämättä. Miran kanssa oltiin sovittu että mennään Lohjalle treenaamaan ja ajattelin että kun on aikaa, otan koko lauman kyytiin :). Matkalla mulla meni hermo yhteen pakettiautokuskiin joka ajoi ihan kiinni takaluukussa. Huomautin sitten ihan ystävällisesti, että mulla on koiria siellä ja jos joudun jarruttaa niin se liiskaa ne totaalisesti...ärsyttävä piirre kanssa-autoilijoissa. Hmh. Noh, onneksi kuinkaan ei käynyt enkä joutunut painamaan sitä jarrua.
Hallilla oli Jukka (?) tervunsa kanssa kun kurvattiin Miran kanssa pihaan. Hän sitten jutusteli meijän kanssa aikansa ja teki radan pätkänkin. Paljon kääntöjä ja vaikeita kulmia esteille sekä etenemistäkin ja kaukaa ohjausta..kontakteja ja kepeille vauhtikulma. Hyvä treeni! Olin myös tyytyväinen Miran puolesta koska Balu ja Nuusku meni aivan upeasti! Vähän kateellinenkin, etenkin Balun keppivauhdista ;) !
Hiskin päivän teemana oli kepit, kepit ja kepit. Mä luotan sen sisäänmenoihin kisoissa ihan liian huonosti ja painan liikaa päälle. Nyt kun annoin sen mennä vaan niin jopa takaaleikkaus kepeille sujui ilman ongelmia! Vauhtia oli kivasti ja taktiikka on oikea..paljon palkkaa eteen ja leluvedätystä. Vauhti ei kärsinyt vaikka sivuirtosinkin. Jes! Rata oli mielenkiintoinen ja siinä oli paljon hyviä treenikohtia. A:n ja puomin kontaktit meni NIIN nappiin. Vauhtia on tullut ja varmuutta myös. Eteenmeno layeröinnin muodossa oli alkuun haastellinen, mutta yhdellä loppupalkkauksella se saatiin jäämään muistijälkeen. Mun edessä kääntymiset on edelleen vaikeita tai mä en vaan osaa..tulee päin, kääntyy rumasti..pöh..oon niiden kanssa vaikeuksissa. Eipä voi koiralta vaatia jos ei itsekään osaa sen kanssa :)
Pikkuinen lemmu Nemo oli aivan tohkeissaan! En ole pitkään aikaan nähnyt siinä sellaista treeni-intoa! Kaikki sen kanssa sujui kuin vettä vaan, edessä kääntymiset, kontaktit, layeröinti, eteen lähetykset, käännöt. Sen kanssa oli niin vaivatonta, vähäeleistä ja helppoa mennä. Toinen tykitti sen mitä pienillä jaloillaan pääsi, kuunnellen kuitenkin aivan täydellisesti ohjausta. Huokaisinkin Nemoa rapsutellen, että voi kun mä osaisin kaiken sen taidon siirtää Nismolle...voi kunpa osaisin..
Hmm..Nismo oli...vallaton...putkia pitää treenata sen kanssa paljon. Menee mutta irtoavuus on huonohko. Ihan hauska kontaktiesteillä ja ainakin on vauhtia :) . Sain taas pelätä että se taittaa niskansa kun mennä paahtoi mitään mistään välittämättä. Harjoittelimme myös rengasta ja se meni oikein hyvin lähetyksellä ja vastaanotolla. Kepeille on myös löytynyt rytmiä, pitäisi vaan päästä useammin verkoille. Lähtöön ei meinannut millään jäädä, ainakaan hiljaa. Pikkuisen hommia sen kanssa kaikilla osa-alueilla :D ! Noh, ainakaan virettä ei joudu kaivamaan, pikemminkin hillitsemään :D !
"Se kuulostaa ihan karhulta" ..Miran kommentti ja kukas muukaan kyseessä kuin Wilma. Odottaa yleensä ihan hiljaa, mutta eilen hallilla odottaminen kun Hiski pääsi radalle oli aivan kamalaa. Huusi ja möykkäsi kuin pieni apina ja mun keskittymiskyky menikin siihen alkuun. Sain sen kuitenkin hiljaiseksi ja istumaan radan viereen nenu ummessa - ihme hoffi :D ! Wilma pääsi omalla vuorollaan vähän tokoilemaan ja pikkuisen tekemään hyppyjä ja niiltä kääntymisiä. Mini-rimoilla edelleen ja Wilma on innokas loikkija. En ole uskaltanut sitä viedä vielä kontakteille muutoin kuin alasmenoille toki ota-harjoituksia tekemään. Vähän oli eilen taas kesittymisvaikeuksia.
Hyvä mieli jäi kun pääsi rauhaksiin kaikkien kanssa tekemään! Kiitokset Miralle! Kotimatkalla käytiin Atea töissä moikkaamassa ja ilta menikin ihanasti loikoillen kun aamulla olin ehtinyt jo siivoamaan. Vähän tuntuu siltä, että nuha puskee takaisin. Toivottavasti ei...
Jännitys tiivistyy ja Unna turpoaa...me Aten kanssa jännitetään ihan tosissaan :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti