Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

23.2.2011

Wilma oppii

Tänään me mennään katsomaan Unnaa :) ! Ate kävi viikonloppunakin, mutta mä en töiden takia päässy. Vitsit, h-hetki on koska vaan ja mua ainakin jännittää ihan pirusti. Hoffien pentulista on täynnä pentuja, joten olen entistäkin iloisempi siitä, että Atelle on tullut niin paljon soittoja pennuista - kiinnostusta yhdistelmään on! Nyt sitten vaan toivotaan että kaikki menee hyvin ja katsotaan millainen määrä sieltä tulee pikkuisia :). En malttaisi odottaa!

Eilinen oli hiippiksille työpäivä..siksipä ne jäivät kotiin lepäämään ja nappasin vain hoffit treenaamaan. Heti alkuun meinasi mennä hermo niiden riekkumiseen ja mä todellakin tarveisin piikit kenkiin, kun ne on mulla samaan aikaan hihnoissa. Pikkuisen palaverin jälkeen sain ne kuitenkin sen verran kuriin, että päästiin liikkeelle. Huh! Porukassa tyhmyys tiivistyy, oikeita enkeleitä ovat yksinään ;) - ainakin joskus.

Jotenkin sitä aikaa taas oli vähän, mutta sainpas Hiskin vietyä "vieraalle" radalle. Viikonlopun episodi puomin kanssa ei todella sitten jättänyt minkäänlaisia jälkiä. Ei keinulle eikä puomille. Molemmissa oli potkua ja vauhtia eikä hyppinyt kontakteja. Karkasi kyllä kontaktilta mun liikkeestä joten tehostettiin sitä alasmenoa palkan kera muutaman kerran. Kepit oli hankalat sillä nenän edessä ollut puomi olisi ollut sata kertaa kivempi..ruma käännös mutta sain sen pujotteluun. Tekniikka itse pujotteluun alkaa olla kohdillaan, vauhtia vain lisää. Lelulla pystyy vedättämään hyvin eikä tule ulos kepeiltä. Paljon vekkauksia ja tiukkia käännöksiä - nehän sujui!!! Kokonaisuudessaan ihan passelisti menneet treenit ja saatiinpa se nollanakin menemään :). Tuntui taas että meidän yhteistyö on tosiaan alkanut toimimaan.

Wilma yllätti todella positiivisesti. Normisti se hösöttää ja jaksaa keskittyä aika lyhyen aikaa. Tekee kyllä mutta se maltti, se maltti... Se odotteli kiltisti hallilla kun muut treenasivat ja lopuksi kun tuli sen vuoro, niin sehän meinasi ratketa liitoksistaan kun pääsi tekemään ja pyöri minua ympäri hakien itse kontaktia aktiivisesti. JES! Pidettiin oikein hauskaa, paljon palkkaa, kehumista ja riekkumista. Wilma oli aivan tohkeissaan ja häntä heiluen puuhasteli. Tulihan sieltä muutama hoffiloikkakin mutta annettakoon se anteeksi. Se haki vinkuleluakin tohkeissaan ja ylpeänä kantoi sitä kun kehuin. Ensimmäisiä pitkiä seuraamisia mun kanssa. Pidin nakkia suussa jotta sain käden laskettua alas - hyvin kesti eikä jätättänyt tai tökkinyt kättä. Tosi jees!!! Perusasennossa suoristamisen varaa, joten niitä tehtiin paljon. Muutama luoksetulo, osa niin että heitin palkan selän taakse kun lähti tulemaan ja osan palkkasin edestä. Vauhtia saisi olla enempi loppuun asti mutta jää ja lähtee hyvin. Liikkeestä maahanmeno oli hassu..mönkii herkästi perään, joten palkkailin vierestä että pysyy paremmin. Energinen Wilma on aina, mutta ekaa kertaa se oli kohdistanut kaiken energiansa täysin oikeeseen asiaan eikä välissä hössöttänyt muuta. Vitsit, sehän oppii :) !

Toivottavasti saan huomenna pidettyä vapaapäivän..koti pitää saada siistiin kuosiin ja olisi kiva lenkkeillä päivällä kun on vähemmän pakkasta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti