Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

24.6.2011

Peltotottis ja Juhannus :)

Mehän ollaan tällä viikolla oltu ihan poikkeuksellisen ahkeria treenaamisen suhteen :). Keskiviikkona Taija oli järjestänyt meitin treeniporukalle ihan loistavat puitteet! Juuri lyhyeksi leikattua kesantoa, tosi tosi jees. Nismolle hyvä treeni koska sen mielestä tuollainen maasto on niin kauhea ja sattuu tassuihin ja yök..

Nismon kanssa pitkiä kokeenomaisia seuraamisia huippupalkalla siellä "ai niin kauheessa" ruohikossa..vähän väisteli ja kompasteli, mutta piti hyvin kontaktia kuitenkin! Luoksetulossa nappasi sellaisen reitin missä pääsi hyvin juoksemaan..Sitten päästettiin se pahasta ja otettiin jääviä tehostetusti hiekkatiellä. Maahanmenoihin Atelta hyvä huomio ja alkoi sujua ilman tahkoomista tai tuplakäskyjä. Seisominen on jo tosi hyvällä mallilla :). Kaikista eniten iloa toi kuitenkin se, että se ei välittänyt pätkäkään toisista koirista ja sain seurautettua sen koiralauman läpi ilman yhtäkään haukkua. JES! Loppupalkaksi Nismo sai kirjaimellisesti fasaanin ;). Käpyteltiin tietä pitkin lopuksi ja näin fasaanikukon tien päässä. Annoin Nismolle luvan jahdata sitä ja tajusin vasta muutama sekunti "lähetyksen" jälkeen että mitä jos kukko päättää hyökätä takaisin???!! Noh, niin ei onneksi käynyt ja Nismo oli polleena kun sai sen lähtemään lentoon. On se peloton pieni koira.

Tässä me seurataan, kaikki kuvat : Ate Kolulahti


Wilman kanssa meni taas KAUAN alkuhösötyksen laannuttamiseen. Tempoi joka suuntaan, vinkui ja sinkoili..ARG! Sitkeästi kun olin passiivinen ja pysyin paikallani niin rauhoittui. Sitten kun oli vihdoin siinä tilassa että otti vastaan käskyjä, käskytin maahan odottamaan. Toimi hyvin mutta vaatii ohjaajalta pitkää pinnaa ;).

Pystyy jo tekemään pidempäkin pätkää tottista ja mikä hienointa, leikki taas lelulla ihan täysillä ja se riitti heitettynäkin palkaksi, oikein odotti korvat hörössä heittoa tai reoimisleikkejä. Taistelee hyvin ja kantaa saalista pää korkealla ravistelun kera. Luoksetuloissa koittaa porsas varastaa ja niitä tehostettiin, lähinnä siis pysymisiä. Tässä me seurataan :



On se hassu tyttö kaikinpuolin. Ärsyttävän rakastettava :D ! Kiltti kuin mikä, kaikki koirat ja ihmiset käy nykyään.

Nemokin oli mukana! Se sai olla ja katsella muiden menoa sekä juosta vapaana pitkin peltoteitä kapyjä noutaen. Voi kun pienellä koiralla oli kivaa!

Aten kinttu on paranemaan päin, mutta keskiviikkona se ei vielä ollut treenikunnossa joten Hiski sai minun kanssa puuhastella tottista. Hauskaa meillä oli ja saatiin me onnistumisiakin :) , katsokaa nyt noita sen hörökorvia :


Torstaina Nismon ja Nemon kanssa kontakteja kotipihassa miniA-esteellä. Nismo alkaa jo hoksaamaan hyvin tekniikkaa ja ideaa siitä että etutassut on maassa ja takapää kontaktilla. Täytyisi pystyttää ne kepit tuohon pihaan.

Juhannus meni oikein kivasti. Meillä oli terassin täydeltä ystäviä koossa ja ilta meni aina yöhön asti jutellen, naureskellen, pelaillen, syöden ja juoden. KIITOS kaikille! Ihanan helppoa siinä porukassa, voi vaan olla verkkarit jalassa ja nauttia olennaisesta. Juhannuksella on myös suuri merkitys..juhlimme Aten kanssa 2-vuotis päiväämme ja minä sain Atelta niin kauniin, rehellisen ja sydämestä annetun lahjan, että itkuhan siinä tuli liikutuksesta. Kiitos rakas.

Krapulaa ei onneksi tullut ja sain vängättyä Lassin eilen mun ja hiippuroiden kanssa piiiiitkälle metsälenkille. Nismo ja Nemo olivat aivan tohkeissaan kun saivat tykittää niin paljon kuin pienistä kintuista lähti.

Nyt ripsaria lärpäkkään ja kohti leffateatteria!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti