Nyt ne lentelee pesästä..

...vaikka kuinka heitettiin läppää, että on näissä pennuissa niin kova homma että ilolla luovuttaa kun ikä tulee täyteen niin ei se ihan niin mennytkään. Molemmat meistä oli varautunut paaaaaaljon pahempaan. Asioihin kun saa rytmin, pennut voi olla osan päivää ulkona ja kun kaksi ihmistä tekee niin ei ollut ollenkaan niin paha mitä kuviteltiin. Toki työtä on ollut paljon, samoin siivottavaa ja unta ihan liian vähän, mutta silti.

Eilen lähti ensimmäiset - Nelli ja Hilma eli Kymppistyttö ja Simpura. Kyllä sai kyyneleitä nieleskellä. Onnestakin kyllä, eikä vaan ikävästä, sillä pennut olivat kovin odotettuja ja menivät kivoille ihmisille. Pitäkäähän huolta ja nauttikaa!

Tässä Aten kuvia pentusista viime vkonlopulta.

Olen aika ylpeä meistä Aten kanssa tiiminä. Ja arvostan Aten panostusta pentujen elämään. Ehdimme tehdä kaiken mitä suunnittelimme pentusten kanssa. Siltikin omatkin saivat aikaa ja lenkkejä, treenejä, uintia ja oleskelua kuten ennenkin. Toki unesta joutui tinkimään, mutta toivottavasti työmme kantaa pitkälle pentujen elämässä.

Pennut kävivät autoilemassa, ne kuuli oikeita laukauksia ja levyltä kaikenlaisia outoja ääniä kuten ilotulitusta ja pauketta. Niitä kävi katsomassa noin 100 eri ihmistä (lapsia ja aikuisia) ja noin 20 koiraa. Meidän oma lauma liittyi niiden arkeen heti kun silmät olivat auki kissoneen ja koirineen. Niitä totutettiin kaikenlaisiin pintoihin ja paikkoihin. Toki yksi tärkein oli myös se, että niitä opetettiin rauhoittumaan ja olemaan yksin. Käsittelyä tehtiin päivittäin, tarkastettiin hampaita, harjattiin, leikattiin kynsiä, kopeloitiin "näyttelyn tyyliin"...Opetettiin arjen ääniin ja uusiin asioihin kuten autoihin, mopoihin, polkupyöriin , ruohonleikkuriin, imuriin. Lopputuloksena meiltä lähtee reippaita, uteliaita pentuja jotka avoimesti menevät ihmisten ja eläinten luo käyttäen kuitenkin järkeä. Ja ahneita pieniä possuja joilla nenäkin toimii ;). Pentuja joita ei hetkauta mitkään äänet tai asiat ja pentuja jotka osaavat myös olla paikallaan ja nukkua kun on sen aika. Lähtökohtien pitäisi siis olla vähintään hyvät! Uusiin perheisiin lähetämme rajoja ja rakkautta, paljon kokemuksia ja käsittelyä. Oppikaa toisiltanne ja tehkää yhdessä :).

Ainiin - tästä kun kuulemma tienaa niin tiedoksi että jos pentupaketeissa on hihnat, pannat, 15 kg ruokaa, ruoka ja vesikuppi, ruoan säilytykseen laatikko, lelua ja lupaus siitä että ensimmäinen näyttely ja koe missä tahansa lajissa maksetaan + eläinlääkärin tarkastus ja sirutus, ylläpito 7-8 viikkoa, kaksi sijoitukseen niin ei, vaan puhtaasti RAKKAUDESTA ROTUUN, kuten Ate sanoisi. Tuntuu että varsinkin koirattomat ihmiset ovat dollarin kuvat silmissä että rahastahan tätä tehdään. Hohhoijaa..

Perjantaina lähtevät seuraavat ja sunnuntaina viimeinen pentunen. Voi olla aika outo fiilis maanantaina?!

Nismo kävi rallytokoilemassa pitkästä aikaa nyt lajin virallistuttua. Päätin jättää sen VOIttaja -luokkaan ja käytiin Janakkalassa nappaamassa erinomainen HYL -tulos. Nismo ehtii sata asiaa sekunnissa kun on potkussa ja sehän tuottaa rallytokossa nopeasti 10 -pisteen virheitä. Koe oli kuitenkin vireeltään Nismon paras rallykoe ikinä!!! Teki niin mainiosti ja kun alkoi haukkua niin sain sen hiljaiseksi. Oikealla seuraaminen onnistui mainiosti. Olin todella tyytyväinen!

Viikonloppuna Nismo treenasi paikallaaoloa ja tokoa muutenkin kera vieraan hoffin ja mittelin. Hyvin meni! Ei paineistunut ja teki hyvällä vireellä. Kiitos vaan treeniseuralle :) . Kiitos myös eri seuralle maanantaina, hyvä treeni ja ystävät hei, ootte te vaan parhaita :) . Nemo kävi treenaamassa myös ja oli häiriökoirana.

Maanantaina treenaamisen lisäksi Niina kävi hoffipentusen ja isojen poikien kanssa. Iita pääsi Femman ja Hotin kanssa lenkille - olin ylpeä Iitasta joka ei tuumannut mitään kahdesta vieraasta hoffista vaan juoksi kuten normistikin. Pojat yrittivät haastaa Iitaa leikkiin, mutta luovuttivat kun huomasivat että Iitan mielestä ei ole mitään parempaa kuin täysiä juokseminen. Se on kyllä uskomaton koira..Nytkin tunnin veti niin paljon kuin jaloista lähtee eikä edes juurikaan läähättänyt kun tultiin takaisin kotiin. Nähtiin Niinan kanssa huuhkaja joka asustelee tuossa alametsässä, on sellainen vaan ISO!

Hiski oli parisen päivää levossa ripulin takia, mutta meni onneksi sitten ohi ihan perinteisesti riisillä ja tehobaktilla. Nyt taas kunnossa!


Tänään olisi Iitan agility ja perjantaina epikset (jos ehtii).