Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

3.11.2009

Treenaamassa illan pimeydessä

Aamulla kun herää on pimeää ja kun tulee töistä on pimeää. Eikö talvikaudeksi voisi työnantajat sen verta joustaa että lyödään pillit pussiin siinä syys-lokakuussa ja palataan taas töihin tammi-helmikuussa ja palkka juoksee koko ajan? Mun mielestä ois aika kohtuullista :)

Oltiin eilen treenaamassa iltasella siinä kuuden aikoihin ja onneksi kentällä on valot. Eipä ne kyllä täydellisesti valaise mutta ei ole ihan pimeää. Raahasin esteitä Aten kanssa mahdollisimman valoisiin kohtiin ja rakensin pienen radan jossa tarkoituksena oli treenata Hiskin kanssa takaaleikkausta putkelle, valssia hypyn jälkeen ennen A:ta, A:n alastuloa ja odottamista esteen takana. Lisäksi tehtiin erikseen keppejä. Ate huomautti että Hiskiä täytyy käskeä, ei kannustaa ja kimittää ;)...niinkuin Nemoa..Hiski vetää yli mun innokkaasta ohjauksesta ja Ate oli oikeassa, käskyt toimivat paremmin eikä vauhti kärsinyt. Takaaleikkaus oli Hiskille vaikea. Se jäi tökkimään ja sain vain pari onnistumista joista toiseen sitten lopetin tahkoamisen ja palkkasin kunnolla. Irtoamista siis enemmän myöskin, muuten siitä takaaleikkauksesta ei ole mitään hyötyä. Mä sai oikeasti juosta noinkin lyhyellä radan pätkällä ihan tosissaan vaikka etsin lyhyimpiä mahdollisia reittejä. Valssi hypyn jälkeen ennen A:ta meni tosi onnistuneesti ja niihin toistoihin olin äärimmäisen tyytyväinen. Hiski oli noin yleisesti aika hösöttävällä tuulella ja sitä joutui normaalia enemmän komentaa. Näen sen osittain positiivisenakin, koska se tosissaan näyttää nauttivan agilitysta :) ! Hallintaa hallintaa...Kepit mentiin peruuttaen ja vauhdilla! Peruuttaen pujottelee jo todella nätisti, mun käsikin on jo kauempana ja ei se sitä edes katso vaan keskittyy suoritukseen. Nyt vaan seuraavaksi täytyy hakea oikeaa asentoa itselle ja varmuutta lisää. Lähdössä se pysyi taas hyvin vaikka kuinka kuumeni.

Sitten oli kirppujen vuoro. Ensin Nemo ja hallitusti radalle kontaktissa. Hyppyytin yhden pykälän normaalia korkeimpia mutta en ihan minien maxi korkeutta, hain vähän sellaista itseluottamustreeniä ja hauskaa. Takaaleikkaus putkella meni ihan nappiin, irtosi hyvin ja olin itse oikeassa kohtaa. Huomasin taas meneväni A:n jälkeiselle hypylle liian kauas Nemosta jonka tuloksena se kiersi hypyn?! Näitä se tekee useinkin treeneissä putken ja kontaktien jälkeen eli täytyy vaan muistaa lähteä sen kanssa yhtä matkaa. Kepit meni oikein vauhdikkaasti ja moneen kertaa peräkkäin. Yksi käsky ja ei tarvetta lisäkäskyihin tai käsimerkkeihin. Lähetin myös suoraan enkä vetänyt peruuttaen sisään. Seuraaaksi olisi sitten se keppien "väärä" puoli. Kyllä se senkin menee mutta ei ole niin varma sillä puolen kuin oikealla. Nemo oli innokas ja touhukas ja viimeisiin onnistuneisiin ja Nemolle nopeisiin keppeihin oli hyvä lopettaa :). Atekin kannusti kovasti ja kehui Nemoa joka ylpeänä tepasteli autolle.

Nismo pääsi myös radalle ja meille meinasi tulla erimielisyyksiä heti jo portista sisään mentäessä. Ei meinannut tulla kontaktiin, mutta pienen riidan jälkeen seurasi todella topakasti lähtöpaikalle. Nismo on kyllä hassu eläin. Sen arjessa näkyvä yliherkkyys unohtuu kun se näkee agikentän. Se villiintyy ja eilenkin se tuli A:lta innostuksissaan kuperkeikkaa ja rämähti hiekkaan mutta nousi vaan häntä heiluen ylös ja jatkoi matkaa. En meinannu hypyille saada sitä kunnolla ohjaukseen ja se alkoi haukkua. Rauhotuttiin hetki ja yritettiin uudestaan ja johan sujui! Pari vauhdikasta A:ta vielä lopuksi ja sitten luoksetulotreenejä. Jäi hyvin ja tuli nopeasti käskystä. Oli ilo nähdä Nismossa sellaista virtaa...voi kun sen saisi kanavoitua oikein..

Ruttu tarhaili Atella pallon kanssa iltasella. Illalla ennen kun vein sen Hannalle (siis "kotiin")sisälle niin tottistelin siinä pihalla. Ruttu keskittyi alkuun varjoihin, tienääniin, innostui liikaa palkkalelusta mutta pieni palaveri siinäkin sitten auttoi. Tehtiin seuraamista ja liikkeestä seisomista...teputti teputti jos ei antanut käsimerkkiä. Blaah...treenin puutetta ja sehän siinä ärsyttääkin. Seuraamiseen olin tyytyväinen. Huomenna meillä onkin sitten taas ohjattua TOKOa :) !

Tiedättekö että naiset on alkanu lainailemaan iltaisin mun rakasta miestä?? Aika huolestuttavaa, eikö ;) ??

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti