Kyllä on tosiaan kelit suosineet. Onneksi konttorissa toimii taas ilmastointi! Onneksi loma alkaa pian...mikä myös tarkoittaa, että blogia ei ole niin paljon aikaa päivittää, täältä duunin lomasta se sujuu niin näppärästi pienissä pätkissä päivän/päivien mittaan ;).
Ikäviäkin uutisia olisi, mutta annan nille oman ajan kun on oikea hetki.
Viime viikon keskiviikkona satoi niin lujaa, etten muista sellaista sadetta...sateen voimakkuuden tunnetta lisäsi myös se, että minä olin juuri sillä hetkellä Tuukan ja hiippureiden kanssa lenkillä. Sitkeästi Tuukka viipotti mun perässä koko matkan ja hiippurat oikeastaan kahlasivat osan matkaa. Ninalle kipiteltiin sitten vaatteiden vaihtoon ja kupposelle. Aten kurvatessa pihaan aurinko päätti taas loimottaa ihan pilveettömältä taivaalta...mrr :) !
Agilitya on tehty pihalla pienissä määrin. Lähinnä ohjausta ja A-estettä kaikenmaailman tyyleillä ja kokeiluilla. Yllätyksekseni Nismo ei ole lainkaan niin herkkä ohjattava kuin Nemo. Nemolle kun liikaa yrittää, se tuumaa että mene ihan ite vaan ;). Nismo taasen kaahottaa kieli maassa roikkuen ja on jopa kuritonkin välillä. Menee ja tekee itekseen sekä pitää enemmän välimatkaa työskennellessään..ei tule niin iholle kuin Nemo tulee. Hauskoja puuhastelijoita molemmat :). Huomenna ajattelin lyödä kepit nurmikkoon ja pujottelusulkeiset alkakoon. Aurinko kun laskee terassin puolelle iltaisin niin etupihalla on jo kohtuullisen viileää ja voi tehdäkin jotain.
Maanantaina kuumuutta uhmaten osallistuttiin arkitottikseen Nismon kanssa. Nemo pääsi taas häiriökoiraksi ja temppujaan esittämään. Kentälle tuli jonkun verran onneksi varjoa ja kastelin molemmat koiruudet ennen treenejä. Päätin, että jos menee laahustamiseksi niin ennemmin keskeytetään kun väkisin väännetään, mutta niin ei ihme kyllä käynyt. Päivän epistola oli paikallaan istuminen ja siihen samaan käytiin taas ALO luokkaa lävitse, sekä keskityttiin seuraamisten käännöksiin. Taina sanoi, että mun käännökset oli kuin oppikirjasta, vautsi! Mä kyllä ihmettelen mistä ne on oikein tulleet ja veikkaan että oon jotenkin vahingossa ne oppinu :D ! Nismolla oli hitaat liikkeellelähdöt ja niitä me sitten tehtiinkin kotona kovasti ja palattiin imuutukseen osittain lähdössä koska en halua että se hiippailee perässä sen ekan metrin ja sitten kirii kiinni. Itse seuraaminen oli taas niin täpsykkäistä, se saa mut aina yhtä hyvälle tuulelle :). Luoksetulon vauhti on mahtava. Hiekka pölähtää kun se lähtee tulemaan ja tällä kertaa jopa ihan istui eteen johon sitten hurjasti palkkasin. Liikkeestä seisominen yhdellä käskyllä ja jäi hyvin. Maahanmenot...hmm..meni ekoilla käskyillä mutta varmistelin paljon, ehkä turhaan? Paikallaanmakuusta nousi istumaan puoleksi sekunniksi mutta meni takaisin..pöhkö tapa..enempi treeniä tähän..ja kestävyyttä. Kivat treenit oli kaikenkaikkiaan ja kuumuudesta huolimatta Nismo työskenteli oikein kivasti. Nemo sai lopuksi hoitaa sirkuskoiran virkaa. Uutena erikoisuutena kahdella jalalla peruuttaminen, voi sitä hassua.
Iltapäivän pitkä lenkki ollaan vaihdettu toistaiseksi melkein kokonaan sohvalla pötköttelyyn, temppuiluun ja lelun heittämiseen sisätiloissa. Nemohan on tästä ollut aivan onnessaan ja Nismokin on alkanut oppia leikkimisen jalon taidon. Nismoa olen opettanut vingulla ensin leikkimään ja puremaan siihen kunnolla, palkkaillut ja piilottanut lelun niin että sille jää palava into asiaan. Koira joka ei ennen leikkinyt juuri ollenkaan..iloisena katsoin eilen kun se pöllytti pehmolelua ja repi sitä Nemon kanssa.
Viikonloppuna käytiin Karjaalla näyttelyssä. Läkähdyttävä ilmasto, ei varjon varjoa...huh!!! Koiria kävi sääliksi ja Hiskille viriteltiinkin kaikenlaista varjoa. Tuukka oli myös reippaana pikku-ukkona mukana matkassa. Reissu kyllä kannatti, sillä Hiski ja Ate pokkasivat kolmannen SERTin!!!! Konaisuudessaan : ERI PU1 SERT VSP. Merkitäänköhän se noin? Mä meinasin riemusta ratketa ja loikkasinkin hikisen Aten kaulaan kiljuen...tyypillisenä suomalaisena miehenä se näytti mun ilon osoituksesta lähinnä kärsivän kuin nauttivan ;)..vetosi kuumuuteen. Hiski ei tajunnut koko lärpäkkeistä tuon taivaallista, joten päätettiin kertoa sille koiramaisesti että hyvin meni. Niinpä veimme sen uimaan ja annoimme suuren luun palkinnoksi. Hännän heilutuksesta veikkaisin että se hoksasi ajatuksen. Kiitos muuten Eldelle ja Helille seurasta ja onnea vielä Helin parsonvauvalle ROP-pentu saavutuksesta samaisessa näyttelyssä :)
Kaavailtiinhan me jo Aten kanssa ulkomaanreissuakin keväälle ;) !
Voi loma...tule pian!!! Meillä on pihahommien, koirahommien, sisähommien jne jne lisäksi KAKSI pätevää suunnitelmaa : 1. ensimmäisenä lomapäivänä nukutaan koko päivä 2. yhtenä lomapäivänä nykäistään terdellä päiväkännit.
Enää 2 työpäivää ilman ajokorttia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti