Kiitokset kuuluu tässä vaiheessa Elinalle päättyneestä agilitykaudesta sekä tietysti ihanille treenikavereille. Nyt sitten omin voimin puksutellaan elokuun alkuun asti. Viimeisellä kerralla lämpöä ei ainakaan puuttunut, mittari kipusi tiistaina treeniaikaan 26 asteen tuntumaan. Kovasti vettä ja varjoa, mutta vauhtiinhan se toki vaikutti.
Elina oli rakentanut mölliradan eli keppi ja keinu jäivät nurkkaan. Tarkoitus oli kauden päätteeksi kellottaa ja ihan leikkimielisesti kisata. Radan alku, hyppy, hyppy, puomi ja "lentävällä" lähdöllä mentiin. Voi että kun oli tahmea. Naksu oli taskussa eikä sitä käytetty laisinkaan ja kaikki hypyt se hyppäsi! Puomilla hidas, mutta alastulon kontakti ok. Jopa chihu saa kontaktivirheen halutessaan ;). Työntö hypylle, sivusta vastaanotto toiselle. Nemo on näissä niin tarkka. Muutaman sentin heitto mun sijainnilla aiheuttaa hypyn ohittamisen. Takaaleikkaus putkeen, ihanasti meni! Nemon ollessa normaalia hitaampi, oli aikaa ohjata tarkkaan ja kunnolla. Tuntui hyvältä. A:lle ryysäsin ensin turhan eteen ja tuli ohi. Annoin tilaa ja heti meni. Sylkkäri hypylle, nämä on Nemolla kyllä kauniita vaikka itse sanonkin. Hypyn jälkeen takaaleikkaus muurille, toimi! Takaaleikkaukset eivät ole olleet meille sitä ominta alaa, mutta nyt ne on alkaneet olla toimivia ja sulavia moneenkin kohtaan. Pari hyppyä joista toisesta ohi ja hyppäsi väärään suuntaan..vähän takkuamista siis. Putkeen irrotus hienosti ja sieltä vastaanotto jees. Loppusuoran kaksi hyppyäkin htiaudesta huolimatta varmoja. Uusintaradalta 5, yksi rima kolahti alas. Muuten oli jo vähän virtaakin ja ohjaus meni silläkin kierroksella nappiin mukavasti. Tykkäsin erityisesti rytmityksestä, nyt kun ollaan sitä alettu löytää!
Kiittelinkin Elinaa kuluneesta kaudesta. On ollut mukava käydä, oppia uutta, vahvistaa vanhaa, palata tietyissä asioissa taaksepäin ja toisissa taas harpata eteenpäin. Hyppyvarmuutta on tullut ja ohjaus alkaa loksahtaa hyvin kohdalleen. Ennen kaikkea Nemo on ollut varmempi ja sen itsetunto on noussut huimasti. Tykkää tehdä ja ylpeänä tepastelee menemään. Hyvä olo kokonaisuudessaan. Nismo treenaa syvässä hiljaisuudessa ja toivottavasti saan siirrettyä siihen samanlaista osaamista kuin Nemoon. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Ei vielä kuitenkaan hihkaista, oon niin ihmeissäni välillä koko koirasta. Potkua siinä on.
Hiski jäi sitten pois treeneistä kun ei tosiaan uskallettu vielä hypyyttää vaikka normaalilta näyttääkin. Varmistellaan varmistellaan...elokuussa taas ja onhan meillä tässä omaa treeniaikaa tuloillaan :).
Ate rakas oli eilen paistanut lettuja ja kyllä ne vaan on aina ihan yhtä hyviä :). Elisakin piipahti nappaamassa pari ja käytiin yhdessä pitkällä lenkillä. Jeni ja hiippikset eivät toisistaan tuumineet oikein mitään. Nuuskivat pari kertaa ja viipottelivat sitten omia menojaan. Parempi niin..joskus isot koirat yrittävät napsia / jahdata noita, mutta eilen ei siitä ollut pelkoa. Paarmoja riitti, mutta siinä jutustellessa oli oikein mukava viipotella menemään. Piipahdettiin Ninankin luona, joka siis on saapunut vauvan kanssa kotiin. Sitäkin kävin katsomassa (siis vauvaa) , mutta siitä en osaa oikein kirjoittaa muuta kuin että olihan se pieni.
Meillä olisi Aten kanssa puuhommia tarjolla? Anyone? Pitäisi pinota ne liiteriin, kaadettu ja halottu on jo :). Viikonloppuna on pakko ehtiä.
Enää 12 työpäivää ilman ajokorttia...
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti