Nyt kun se on sanottu ääneen niin startit menee sunnuntaina ihan varmana pieleen :D ! Sanoinpa kuitenkin...että todella hyvin mielin kisoihin Hiskin kanssa.
Hallin pohja tekee meille vähän kiusaa. Tai lähinnä mun pelko kunnon liukastumisesta tekee vähän ylimääräistä jännitettä. Ilmastointiteipein yhdistetyt matot ovat liitoskohdista aikasten liukkaat. Noh, se on mitä on ja sen mukaan mennään! Eilen mun oli tarkoitus ehtiä ite sinne tänne ja tonne mutta kello kulki hirmuista vauhtia ja huomasin yhtäkkiä että kello onkin jo kahdeksan ja kaikki omat koirat on treenaamatta. Lenkitetty kylläkin mutta ei se kahden tunnin seisomisen jälkeen enää mene lämmittelystä.
Nemo oli oudon haluton ja arasteli. Nenä oli matossa eikä se oikein halunnut tehdä sillä normaalilla innolla millä yleensä :(. Menihän se, mutta kyllä omasta tietää koska jokin on pielessä. Tehtiin pikkuisia temppuja ja sitä kautta yritin selvittää onko kipuja vai vaan keskittyminen muualla. Syy ei selvinnyt..juoksutin treenien lopuksi Nismoa ja Nemoa pihalla eikä sillon ollut mitään merkkejä moisesta?! Hassua koska Nemon ei pitäisi olla moksiskaan metelistä, odottelusta tms..Toivon ettei polvi ole nyt alkanutkin vaivaamaan vaikka onkin liikkunut erityisen puhtaasti viime aikoina teholenkkeilyn myötä. Kovin pitkäaikaista kun ei se haluton käytös kuitenkaan ollut ja tänään on ollut taas oma itsensä - kanniskelee lelua ympäriinsä häntä viuhtoen.
Pujottelua Nismon kanssa..ei malttaisi keskittyä vaan sohottaa miten sattuu, törmää innostuksissaan keppeihin ja haukahteleekin kerran pari. Huoh. Ei niistä oikein saanut mitään irti eilen. Kepeistä siis. Ilokseni kuitenkin se oli muuten enemmän kuin kiva ja kätevä radalla :) !!! Hienosti jäi lähtöihin istumaan eikä edes huutanut tai näyttänyt siltä että varastaa. Ohjauksessani on enemmän kuin parannettavaa sen kanssa. Tulee lujaa ja nyt myös käteen tarvittaessa. Kontakteille irtoaa komeasti ja hypyiltäkin on alkanut löytymään kääntymistä. Lisäksi se pysyy hallussa suurimman osan aikaa vaikka napsiikin ylimääräisiä esteitä. Kovasti se nostaa kyllä itselleen kierroksia koska palkatessani namilla huomaan että se kuolaa. Ei näkyvästi jojotellen, mutta käsi on märkä palkkauksen jälkeen. Hassua koska kumpikaan noista ei ole koskaan kuolannut vaikka ovatkin ruoan perään. En tiedä kuinka paljon Nismo jaksaisi putkeen treenata???!! Siinä ei huomaa mitään väsymystä monenkaan toiston jälkeen - ehkä jopa parannusta mitä enemmän tekee toistoja.
Voimakas ja tehokas tottis oli avainasiana Hiskin kanssa ennen radalle menoa. Pysyi hyvin räpylässä eikä haihatellut omiaan. Korvia riitti ja meillä oli hauskaa!!! Palkaksi otettiin paljon lyhyitä pätkiä lelupalkalla - piru kun se tuli lujaa putkistakin! Kääntymisiä ja jippii kun yhtään rimaa ei pudonnut eikä valunutkaan kovin kamalasti!!! A:n kontakteihin olin erityisen tyytyväinen. Kepit olivat ekalla kerralla sairaan hitaat ja haki sisäänmenon väärin. Toistoilla ja lelulla oli ihan eri taktiikkakin ja ui hienosti siellä välissä. Lelupalkkaa eteen vaan enempi, toimii Hiskille hyvin :). Näin ollen leikkimisen ja vauhdin keruun + kontaktien, keppien ja kääntymisien jälkeen olimme molemmat sitä mieltä että voi kun olikin kivaa ja on kiva lähteä kisaamaan sunnuntaina!!!
"Pieni" musta eli Wilma on otettu tarkaan syyniin kurinpidon kanssa. Kuten laiotin, siitä on tullut monien asioiden summana aikuisen koiran alku ja kylläpäs se kokeilee ;). Normaaliahan se ja kun heti puuttuu ja korjaa, pääsee helpommalla. Ei mitään isoa todellakaan - perusjuttuja että saa ylimääräistä koohotusta pois. Luonnetta tuossa riittää tietyillä osa-alueilla enempi kuin pienessä kylässä! Ihanaa että siinä on potkua!
Työtoimenkuvani sitten otti ja vaihtui..uusi vastuualue ja sen tuomat paineet. Onneksi kotona on ihanaa :)
Lauantaina taas treenit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti