Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

30.1.2011

Hankikahluuta

Tämä viikko me potkittiin etiäpäin ihan yksillä treeneillä, jotka tosiaan olivat tiistaina. Muutoin olemme keskittyneet ahkerasti hoffien kanssa hankikahluuseen ja hiippikset sitten taas ihan normiin lenkkeilyyn ja vapaana juoksemiseen. Pakkasta on ollut juuri sopivasti!

Nismo ja Nemo olivat lauantaina minun kanssani töissä. Todella hienosti taas käyttäytyivät ja vain yksi ihminen huomasi kassan takana, läppärilaukun päällä nukkuvan karvakasan, josta saattoi juuri ja juuri erottaa kahen pienen koiran päät. Ennen kotiinlähtöä saivat juosta pitkin parkkipaikkoja - tilaa löytyi enemmän kuin tarpeeksi siihen aikaan lauantaipäivästä :). Tarkoitus oli ottaa pienet vielä mummilaan mukaan iltapäivällä, kun olimme kutsuttuja sinne syömään. Päätin sitten jättää ne kuitenki kotiin "raskaan" työpäivän jälkeen.

Suureksi yllätyksekseni Nismo on löytänyt uuden kaverin ja se kaveri on vieläpä koira. Pimu, Katin rotikka on sen suuri ihailun kohde ja näimmepä tällä viikolla sellaisenkin tapahtuman, että en ollut uskoa silmiäni. Nismo meni Pimun luokse, nousi sitä vasten, nuolaisi kuonoon ja painoi päänsä sen rintakehään ihan kuin olisi halannut sitä. Dominointia ehkä, mutta koko tapahtuma näytti ihan terveeltä koiratoiminnalta ilman ärinöitä ja murinoita. Todella outoa Nismolta joka ei juurikaan kaveeraa kenenkään lauman ulkopuolisen kanssa.

Wilma kutsuttiin tänään leikkimään Hannan Lotan kanssa. Pikkuisen pelotti mitä tuleman pitää. Kaksi narttua ja Wilma vielä aika päällepäsmäri sorttia..Lotta on jonkun verran Wilmaa korkeampi ja huomattavasti massiivisempi, mutta myös paljon rauhallisempi. Ensitapaamisella Wilma nosti kaikki niskakarvat pystyyn, mutta meni nuuskimaan uutta tuttavuutta eikä murissut. Tilanne kesti hetken, tytöt tutkivat toisiaan ja Lotta kääntyi pois tilanteesta jatkaen matkaansa. Päästimme ne irti ja voi että miten ne nauttivat toistensa seurasta! Wilma selkeästi osasi lukea Lottaa ja ne ymmärsivät toisiaan, sillä leikki oli ihan erilaista kuin Hiskin kanssa. Ei mitään ärinöitä tai murinoita, eikä liian rajuakaan tai varovaistakaan. Ihan nappisuoritus kummaltakin. Ihmettelin, koska kun Wilma ja Hiski leikkii niin meteli on sitä luokkaa että oksat pois. Wilma ja Lotta harrastivat nimenomaan hankikahluuta ja nauttivat aurinkoisesta metsälenkistä. Leikistä huolimatta korvat oli myös hyvin auki ja ne pari kertaa mitä "kokeeksi" kutsuin, suhahti mustuainen hirmuista kyytiä luokse, koko ajan pysytteli näköpiirissä. Kivaa oli!

Tänään OLI tarkoitus mennä hoffien kanssa pulkkailemaan ja ottaa hiippiksetkin kyytiin, mutta pirun myrsky pilasi suunnitelmat - höh! Noh, parempi tuuri ensi viikolla. Jännitystä ensi viikolle alkaa muutenkin pukkaamaan. Lauantaina Nismo ja Wilma kisaavat rallytokossa ja Hiski agilityssa - IIK !

Viikonloppu oli kokonaisuudessaan IHANA. Paljon ulkoilua, mutta myös kotona olemista ja ystävien kanssa hengailua. Ate, kiitos viikonlopusta - olet rakas :) ! *suukko*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti