Kiireinen viikonloppu

Ei voi kun ihmetellä että jokos se meni? Suureksi harmikseni duunien takia tärkeä tapahtuma jäi välistä - mun ja Nemon ensimmäinen kaverikoiratapaaminen. Kyllä harmitti kun olin sitä niin kovasti odottanut mutta duunien muuttumisen takia ei vaan ehtinyt kahteen paikkaan yhtä aikaa :(. Nyt joudutaan odottelemaan seuraavaan kertaan - toivottavasti se on pian!

Olen siis työssäni palannut takaisin store manageriksi alakerran Outlet myymäläämme Espooseen - tervetuloa kattilaostoksille ;) ! Markkinointi, myynti, asiakkaat, yleisilme, tuotteistus, hinnoittelu....aika vapaat kädet mulla on ja Ellenin kanssa (työpari) homma on sujunut näppärästi. Paine on kova, mutta tavoitteet tuntuvat mahdollisilta. Olin itse avaamassa Outletia joulukuussa 2007, mutta siirryin sitten vuoden jälkeen yrityksessämme toisiin tehtäviin paikkaamaan äitiysloman sijaisuutta. On vaikeaa taipua ketjukaupasta takaisin kuluttajakauppaan. Ei siinä vikaa ole, mutta erilaista se on. Joka toinen lauantai on töitä, mutta vastaavasti yksi arkipäivä on vapaa. Mikä sen upeampaa kuin tehdä aamupäivästä pitkät lenkit koirien kanssa, siivota koti ja laittaa ruoka valmiiksi Atelle ja pojille :) - tykkään! Sitten illalla voidaan keskittyä olemiseen ja yhdessä tekemiseen.

Lauantain duuneissa on se hyvä puoli, että Nismo & Nemo pääsee mun mukaan töihin. Onhan ne aika-ajoin muutenkin, mutta nuo päivät ovat varmasti vakioita tästä eteenpäinkin :). Kyllä niissä on niin huima ero luonteissa! Nismo on ihan mieluusti takahuoneessa oman tyynynsä päällä ja kuuntelee + katselee meininkiä eikä halua tulla rapsuteltavaksi. Nemoa ei taasen meinaa millään saada pysymään takahuoneessa vaan se tulee mielellään lelu suussa ja häntä heiluen esiintymään ihmisten luo. Tähän mennessä kaikki asiakkaat ovat olleet Nemosta ihan myytyjä ja jaksavat sitä ihastella ja rapsutella. Nemo nauttii suunnattomasti kun saa olla keskipisteenä. Hassu kirppu :) ! Samaan aikaan Nismo tuhisee tyynyn päältä ja mulkoilee Nemoa halveksuvalla ilmeellä :D . Hiljainen konttorialue oli päivän päätteeksi myös tehokäytössä hiippisten kirmaillessa pitkin hankia!

Eilisen työpäivän jälkeen kurvasimme Lohjalle treenaamaan Miran kanssa. Oli todella kiva mennä kahdestaan ja vitsit kun me oltiin tehokkaita! Mä olin napsannut netistä radan jossa oli tekemistä mutta ei liikaa ja hyppykulmat + putkeen lähetykset olivat pääroolissa kontakteja unohtamatta. Miran Nuuskun alasmenokontakti puomilla on niin makea että tunnen kovaa kateutta sitä kohtaan - vitsit! Harmitti vähän kun en voinut Hiskiä ottaa treenaamaan..se ei enää olisi mahtunut töihin mukaan niin jouduin jättämään sen kotiin, höh. Nemolla alkoi vähän väsymys näkyä jo radoissa, mutta osaa se vaan ymmärtää minua ja minä sitä. Vaikea selittää mutta jotenkin me vaan Nemon kanssa sovitaan yhteen siellä radalla. Kaikki sen kanssa on niin helppoa ja vaivatonta eikä se ota nokkiinsa minun virheistäni tai mene minne sattuu vaan on niin kovin kuuliainen ja ihana pieni. Nismo yllätti minut ihan täysin sillä me tehtiin ihan oikeaa 16 esteen rataa!!! Voi vitsit!!! Ei lähtenyt räpylästä vaikka huusikin alkuun aika lailla. Onneksi odottaessa on ihan hiljaa ja radallakin sitten kun asiaan puuttuu. Vähän se oli normaalia tahmeampi, ei pahasti mutta suorissa irtoamisissa vähän heikkoutta. Lähtöjen kanssa oli alkuun tekemistä koska jäi haukkumaan sinne ja että mua voi ärsyttää se..pieni tottis esteiden välissä purki sen suurimman turhauman ja sitten alkoi lähdötkin toimia. Ei ole kyllä mikään satavarma pysyjä, joten tarkkana saa olla. Suorat putket toimii sillä hyvin, mutta mutkissa oli ongelmia. Ei meinannut irrota vaan piti saattaa ihan loppuun saakka - outoa? Niiden jälkeisiin vetoihin tuli ihan sairaan hyvin. Puomi on todella nopea mutta ei hajuakaan alasmenokontaktista kuin tuuripelillä...hmm..malttamaton se on, vaikkakin iloitsin siitä että tuli ohjaukseen ja meno jopa näytti ihan agilityltä aika ajoin! Kivasti siinä on potkua ja virtaa, toistoja voi tehdä vaikka kuinka ja oikeastaan paranee vain mitä enemmän tekee. Otettiin yksittäisiä hyppyjä ja niillä kääntymisiä sekä keppejäkin. Pujottelutekniikka hakusessa ja täytyy keskittyä siihen verkoilla heti ensi kerrasta lähtien. Nismosta on vaikka mihin, kunhan pikkaisen saadaan palapeliä enemmän kasaan :D ! Reilut kaksi tuntia meni kuin siivillä Miran kanssa treenaten ja jutustellen - kiitos! Pikainen jäähdytyslenkki ja sitten olikin kiire jo rakkaan luokse kotiin.

Iltasellahan me Aten kanssa saatiin aivan mahtava idea - lähdetään paikalliseen piipahtamaan! Minna kuskiksi ja nokat kohti Pusulaa. En tiedä miten siinä niin kävikin, mutta aikamoiset "teinit" tuli nykästyä ja pää vessanpöntössä sitten siinä yöllä kahden ja kolmen välissä kotosalla. Tuttuja oli liikenteessä ja oli kiva höpöttää ja naureskella niiden kanssa. Kiitos kaikille. Aten kanssa on niin kiva lähteä :) ! Tänä aamuna ei kyllä ollut mikään voittajafiilis ja Hiskin kanssa oli vielä agistartit tuloillaan! Kati lähti onneksi mun mukaan - kiitos ! Jännitti ihan perkeleesti kun ei olla oltu sitten marraskuun. Pikkuinen krapula ja jännitys on huono yhdistelmä, mutta me selvittiin ihan näppärästi päivästä.

Ensinnäkin pisteet Hiskille siitä, että normaalin riekkumisen sijaan itse odottelu ja lähtöalueen tottistelut menivät poikkeuksellisen hyvin. Se oli kuulolla hienosti ja sen kanssa oli kiva olla. Ainahan pilke on silmäkulmassa, toki...Hyppiksen tuloksena 0,49. Hemmetti..niin lähellä se nolla. Sijoituttiin kolmanneksi tällä tuloksella. Alussa oli todella haastava kääntö jossa arvoin pitkään niiston ja valssin välillä. Päädyin valssiin ja sen jälkeiseen pakkovalssiin mikä oli oikein toimiva ratkaisu. Mutkaputkista piti kääntyä voimakkaasti ihan päinvastaiseen suuntaan. Hiski tuli putkista ihan hemmetin lujaa nyt kun ollaan niitä lelupalkalla treenattu..mutta ei me mitään päinvastaiseen suuntaan kääntöjä olla tehty kuin suoralla putkella. Höyryten se ampui ulos niistä ja valui kauas jopa kaatuen kerran kun suti sivuttain tulemaan mun ohjaukseen. Näitä siis enemmän treeneissä. Kepit oli oikein hyvät, samoin lopun eteenmeno. Minä kämmäilin pituuden jälkeen mutta sain korjattua vaikka kuviosta tulikin ruman töksähtelevä. Tykkäsin radasta oikein kovasti ja homma toimi. Harmi kun se ei riittänyt nollaan. Toivoa kuitenkin on ja kun saadaan turhia kiemuroita pois niin ei olla kaukana onnistumisesta. Hienoa Hiski :) !

Agiradalla oli jo vähän enemmän omaa tahtoa..vauhti ei ollut yhtä hyvä ja huomasin että Hiskin halu lähteä omille radoilleen oli kasvanut. Jotenkin räjähdysaltis alku ja sitten keinulta se lähtikin ihan eri suuntaan ja läpi ohjauksen. Kävi tekemässä kiemuran ja näin ollen yli seuraavan esteen linjan josta vitonen. Muita virheitä radalla ei sitten ollutkaan eli puhtaat kontaktit - kaikki kuusi pintaa!!!! JEE!!! Kepit olivat tälläkin radalla hyvät. Lähdöt molemmilla radoilla onnistuneet, jäi hyvin ja lähtee hyvin tulemaan. Käännöksissä parantamisen varaa, mutta ilokseni huomaan kehitystä viime kerrasta. Käytös yleisesti oli suurin plussa ja se että me oltiin jopa ihan päteviäkin koko hommassa!

Lelupalkkana toiminut orava sai kauheat pöllytykset ja Hiski nautti menemisestä - korvat hörössö ja silmät kierossa - ihana Hiski :) . Kati on kyllä ystävän lisäksi hemmetin hyvä KePo. En voi kiittää tarpeeksi seurasta ja avusta. Hyvillä mielin kaiken kaikkiaan eteenpäin! Atekin oli tyytyväinen, tuntui hyvältä.

Wilma meinasi ratketa liitoksistaan kun tultiin Hiskin kanssa kotiin. On se hauska hösöttäjä, pusuttaja riekkuja :D . Wilma sai tietysti osan huomiosta kotona tottiksen merkeissä. Se on niiiiiiiin ahmatti. Liikkellelähdöt seuraamisissa alkaa olemaan ihan oikean näköisiä ja oikeassa paikassaan sekä useimmiten ilman hoffiloikkaa. Treenattiin myös maahanmenoja ja siitä istumaan nousemista. Peffa meinaa liikkua turhaan kun intoa on enemmän kuin korvia ja malttia. Pokassa on pitelemistä kun se kieli roikkuen yrittää parhaansa. Seisomista ei missään tapauksessa unohdettu koska Turun KV on ensi viikonloppuna - valmistautukaa!!! En tiedä ollenkaan mitä odottaa..

Nyt suihku ja kainaloon <3