Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

6.4.2011

Nismon mielenliikkeitä

Nismohan on tappelija. Lauman ulkopuoliset koirat ovat kaikki sen mielestä potentiaalisia tappelukavereita ja sehän lähtee nimenomaan soitellen sotaan ja käy kimppuun kyselemättä yhtään mitään...JOS saa siihen mahdollisuuden. Käymmehän me treeneissä vieraiden koirien kanssa, kokeissa ja tapahtumissa missä on paljon koiria. Sen saa tiukalla kurilla, käytösmalleilla ja omalla rauhallisella olemuksella kestämään tilanteita joissa on toisia koiria, se pysyy hanskassa kyllä ja on hiljaa. Se osaa olla välittämättä toisista koirista, mutta ei se ole sosiaalinen eikä sitä voi päästää haistelemaan vieraita koiria.

Pomoa se näki pennusta asti ja vaikka se onkin lauman ulkopuolinen, on se ihan ok Nismolle. Eivät leiki, mutta eivät kyräilekään. Molemmat pitävät sen tietyn hajuraon ja arvostavat toisiaan. Voivat ulkoilla vapaana yhtä aikaa ja nuuskia samoja hajuja, mutta mitään sen suurempaa kontaktia eivät ota toisiinsa.

Sitten on se mitä mä en ymmärrä..tällainen koira RAKASTAA Pimua? Katin rottweileriä? Toisaalta Nismon tärkeä ystävä oli myös Demi, joka oli sekin rottweiler. Ne oli kuin paita ja perse. Voisiko se tunnistaa rodun? Me ensin Katin kanssa ajateltiin, että ehkä Pimu tekee juoksuja tai jotain kun Nismo niin mielellään hakeutuu sen seuraan. Kuitenkin kerta toisensa jälkeen tavatessaan Nismo aina meni häntä heiluen Pimun luo ja moiskautti sille muutaman suukon kuonolle. Vaikka Pimu riehaantui lenkillä, kanteli keppiä yms niin Nismo ei mitenkään negatiivisesti reagoinut siihen, ei haastanut tai mitään. Eilen me sitten oltiin lenkillä taas Kisakallion nurkilla ja yhdellä pätkällä päästettiin kaikki koirat vapaaksi. Nismo, Nemo ja Pimu menivät kaikki sulassa sovussa ilman mitään rähinöintiä, pelkotiloja tai varautuneisuutta? Hienoa toki ja Nemolle ihan normaalia mutta että Nismokin? Outo koira :)...tai sitten sille käy vain tietyntyyppiset koirat.

Suuret kiitokset muuten taas Katille lenkkiseurasta! Kaksi ja puoli tuntia me tallailtiin pitkin metsiä - oli oikein mukavaa :) ! Ensi tiistaina taas!

Nemolle on buukattu kaverikoirahommia, Nismolla ja Wilmalle rallytoko-kokeet ja Hiskille agikisat pääsiäismaanantaille :).

Aten kanssa tänään ostamaan ajohanskoja ja kypärää mulle! Kohta mä pääsen taas moottoripyörän kyytiin - jihuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti