Alkuun aamuiset räpsäykset rakkaista pikkuisista :)
Nismo herra, omanarvon tunteva pikkuinen. Aamun ulkoiluun metsikössä kuuluu erityisesti kilarointi ja siksak juoksu. Sitten kun on saanut tarpeekseen, tulee tarjoamaan tottista, josko sillä saisi nopeammin aamupalaa :)
Lemmukuvioinen Nemo. Virtaa riittää heti heräämisestä yöhön asti. Aamurutiineihin ulkona kuuluu näin aamukasteen aikaan kieriminen ruohikossa oikein antaumuksella. Erityisesti etanoiden päällä se on erityisen hauskaa, yäk!
Harmi kun en tänä aamuna saanut kuvaa peurasta, joka nousi metsästä meidän pihaan. Kevät alkaa olla parhaimmillaan, aamuisin tuoksuu hyvältä ja on jo lämminkin. Mikä voisi olla kivempaa kuin ottaa kahvikuppi käteen, innokkaat hiippikset mukaan ja tarpoa omassa metsässä (no okei, se on Aten ;) ) kun aurinko alkaa nousta? Rakastan, rakastan.
Eilen oli onnistuneet treenit. Noh, ok, vähän mä mokailin mutta en masentavasti ja paitaankin tuli vain yksi reikä, samoin käsivarteen. Kiitos Hiski ;).
Elina oli viime kerralla poissa, joten se piti meille "tasokokeen" eilen. Radan pätkä, jossa 2 hyppyä vinosti, veto, sylkkäri, hyppy, puomi, kääntö putkeen, kääntö pimeään kulmaan putkeen josta myös tiukka kääntö kolmen hypyn suoralle. Ensin lämmittely joka Nemolle varsinkin on todella tärkeä, se kun tekee fysiikkaansa nähden tavallaan ylisuorituksia. Meillä oli hyvä päivä. Jäi nätisti lähtöön ja tuli hyvin mukaan. Irtosi sylkkärille aika kivasti eikä nenästä tarvinnut vedellä. Puomi oli kohtuu hidas kun ei ollut suoraa etenmistä siitä eteenpäin. Täytyy palkkailla sinne enemmän. Putkeen tosi hyvin, myös pimeään irrotuksena, taitava pieni. Kolmen hypyn suora oli jees ja Nemo jopa ehti mun edelle, eli sen kanssa saa kyllä juosta kun sille päälle sattuu ;). Nollana siis testirata. Jee! Toistona tehtiin perään ja mä yritin vähän erilaisempaa ohjausta ja oikoa..Nemo oli hassu pikkuinen ja jäi mutkaputkeen vetämään rinkiä kun ei nähnyt mua heti (minä myöhässä). Hassulta näytti kun viiletti lemmuna sitä samaa putkea korvat ihan takana ja häntä suorana :D. Hyppysuoralla olin toistolla tyhmässä kohtaan kun se ei päin tule hypyltä ja piste. Radan pätkää tehtiin myös ja siinä ei muu kuin kepittuottanut vaikeuksia. Sisäänmeno ok, mutta kikkailee omiaan vaihdellen keskivälissä, loppusuoralla, alussa...pitäisikö siirtyä näkyvään loppupalkkaan keppien päähän että mielenkiinto ja keskittyminen lähinnä säilyisi, vai onkohan sitä vaikea häivyttää sitten? Odotusaika me pidettiin kivaa, vähän tottisteltiin, juostiin ja temppuiltiin sekä istuttiin ja mä annoin Nemolle korvahierontaa, mikä on sen lemppari. Oli kivat treenit.
Marju sai sitten katsoa mun ja Hiskin showta. Treenien idea oli saada 16 esteen rata nollana läpi. Noh, vitoseen me päästiin parhaimmalla suorituksella joka yli sitten yksi kielto putkelta. Virheen tullessa joutui alkuun takaisin. Alku, kaksi hyppyä suorassa linjassa ja puomi, jonka jälkeen hyppy takaakiertona. Noh mehän ei päästy kuin siihen hypylle, jonka hyppäsi mun blokkauksesta ja ohjauksesta huolimatta pamahtaen osittain mua päin. Mrr..Alkuun ja tiukempi käskytys puomin jälkeen. Johan sujui. Kontaktit oli jees ja hidasti ennen puomia malttaen ottaa myös ylösmenon. Takaakierron jälkeen välistä veto ja mutkaputkeen joita oli kaksi vierekkäin. Sieltä kepeille ja vitsit kun oli vauhtia pujottelussa! Jee! Kepeille kulma oli vaikea, mutta pienellä pyöräytyksellä sain sen suht ok näköisesti kääntymään eikä tullut rumaa töks töks sisäänmenoa. Kepeiltä mutkaputkeen, heitto hypylle, kiinni ja kauimmaiseen mutkaputkeen. Ei kestänyt takaaleikkausta siihen, joten virhe ja mä aloin söhläämään siinä vielä kaiken lisäksi ja tuplavirhe. Höh..ja eikun alkuun. Taas samaan kohtaan todella näppärästi ja kepit oli kyllä meille niin hienot ja nopeat, samoin kontaktit puomilla. Sohlasin sen saman kohdan ja tyhmästi yritin uudelleen takaaleikkausta, vein huonosti jne vaikka Marju siitä oli juuri huomauttanut. Tuloksena sitten se että lämpeni pikkuisen liikaa, hyppäsi, täppäsi käsivarteen ja paitaan sitten tuli reikä. Ei kestä sellaista jaloissa pyörimistä, ei sitten yhtään. Eikä mikään kiukkupuru vaan turhautuu. Marju käski keskittymään ja tekemään huolellisesti ja vielä yritettiin. Vikalla kerralla tuloksena vitonen joka tuli pienestä epäröinnistä putkeen menoon, mutta meni kuitenkin ja mä muistin viedä maltillisesti. Loppusuora, hyppy, hyppy, vino hypylle työntö ja haki nätisti, valssi, A jossa aika kintaalla oli alasmenon kontakti, otti kuitenkin ja hyppy. Ihan ok suritus :). Mun kunto meinasi loppua ja Hiskinkin kieli roikkui melkein maassa. Kivat treenit oli nämäkin, ei päässyt helpolla, enkä saanut olla huolimaton, hyvä. Loppuun pari A:n alastulokontaktit erikseen ja sitten leikkiä, palkkaa, tottistelua ja hölkkää. Hiski on hauska possu :).
Agikisoja ei sitten ole tiedossa, vaikka luulin ilmoittaneeni Kirkkonummelle. Treenataan nyt ja katsotaan mihin sitten seuraavaksi ilmoittaudutaan. Hiskin kalenteri kun alkaa olla aika täynnä..
Nemon kanssa kisaamista mietin vielä. Se tykkää lajista, tykkää treenata, mutta menenkö turhaan jos kisatilanne ei ole sille mieluisa?
Nismo pääsi illalla vielä tokoilemaan ihan kotipihalle ja voi kun oli intoa. Sivulle tuloissa yrtän päästä sen tyylistä tassulla napauttaa mua jalkaan. Hienosti hoksasi eikä turhautunutkaan. Seuraaminen oli taas sitä niin iloista tirehtöörimarssia joka säilyi käänöksissä, myös oikealle, sekä täyskäänöksissä! Jipii! Liikkestä maahanmeno oli alkuun jojilua, nousi mun lähdettyä, mutta kahdella palauttamisella muisti taas homman idean. Huvittaa kääntyä siihen päin kun se tönöttää siellä maassa häntä hiekkaa piiskaten :). Luoksetulot oli vähän vinkkeleitä, mutta vauhtia riitti ja malttoi odottaa. Paikallaanmakuu Nemon kanssa yhdistettynä meinasi olla turhan kiduttavaa ja piti pientä vinkumista ja heilutti häntää koko ajan. Pysyi kuitenkin. Loppuun pienet juoksukilarit ja pihviä rapsutuksien kera. Taitava Mimmu!
Aten vuoro taas kouluttaa tänään, me mennään varmasti taas kentän laidalle roikkumaan ja imuuttamaan infoa :)
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti