Hui! Koskakohan oon ollu näin kauan päivittämättä blogia?! ;)
Viikonloppu meni näyttelyissä. Mehän ei olla näyttelyihmisiä?! Mä huomasin itsekin pureskelevani hermostuneena kynsiä ja käveleväni ympyrää kehän laidalla (sen mitä siinä mahtui) , kun jännitti niin kovasti miten käy.
Lauantaina oli Hamina. Bastioni oli paikan nimi ja me sovittiin yhteistuumin, että sinne EI enää lähdetä. Huh kun oli ahdasta ja siitä aiheutuvaa ärsytystä. Kehät oli rakennettu tuoleista niin eiköhän siellä ollut ihmisiä koirineen istuskelemassa. Koita siinä nyt juosta ja joko hypätä koiran yli tai väistää niin ettei keskittyminen herpaannu. MRR! Hiski sai urosten avo kehässä ERIn ja kilpaili siis PU kehässä siitä yhdestä puuttuvasta SERTistä. Eipä tullut ei vaan lopputulos oli ERI PU4. Tuomarin mielestä pää oli liian pieni ja ei kyllä ollut Hiskin esiintyminenkään omaan silmään sitä mitä se voisi olla. Pomppi kuin kenguru. Noh, se on semmosta ja aina ei mene putkeen. ERI kuitenkin eli hyvä taas jatkaa :). Masentavaa se olisi jos kävisi H:ta tai EH:ta napsimassa järjestäen.
Sunnuntaina Aptus Helsingin jäähallilla ja ulkokehä. Vettä ropsi odotellessa, mutta kehässä olo aikana säästyttiin sateelta. Oli hauskaa nähdä Tupua, Sannaa, Maijua ja muita tutuksi tulleita kasvoja taas koirahommissa. Avo kehässä Hiski napsaisi taas ERIn ja tuomarin ilmeilystä päätellen Hiski oli kovasti sen mieleen. PU kehässä juoksutti pitkään Hiskiä mustan uroksen kanssa ja Hiski sitten veti taas kengurua ja tuomari huomautti ettei voi liikkeitä kunnolla arvostella. Lopputulos PU3 ja varaSERTi. Pöh ja pah....noh, olihan meillä hauskaa taas yhdessä mättöruoan ja hauskojen juttujen kera :). Ja eikun näyttelyitä plaraamaan..
Viikonloppu meni tosiaan pitkälti reissatessa. Ehdittiin me myös pihaakin laittaa ja enää ei olla kuin suoraan Viidakkokirjasta :). Tai noh, sillon ei oltu...muutaman päivän sateet ovat saaneet taas aikamoista kasvua aikaan. Pojat tulivat sunnuntaina ja tänä aamuna me laulettiin Lassille joka täytti 13-vuotta. ONNEA LASSI! Lahjaksi Ate oli ostanut pyörän ja sitä oli jo odotettu. Hauska katsoa niin vilpitöntä iloa :).
Eilen päästiin agitreeneihin heilumaan. Ensin Nemo Elinan opissa ja aiheena neljällä hypyllä valsseja ja putkeen sekä sama toisinpäin mutta takaaleikkauksilla. Mä taas todistin että oon turhan epäuskoinen tuon pienen kirppusen kanssa. Lämmiteltiin hyvin, kunnon kävelyt ja sitten ihan treenilämmittely ja Nemo oli vedossa. Niin vedossa kuin tuollainen pieni chihu voi olla :). SE IRTOSI! Mä sanoin Elinalle että meijän takaaleikkauksista ei kyllä tule mitään mutta paskanmarjat. Nemo kiihdytti hypylle, hyppäsi tosi hyvästä kohdasta ja hypyn jälkeen lähti kaartamaan seuraavaa hyppyä takaakiertoon ?! Mä yritin sitä ottaa käteen hypyltä, mutta se paineli virnistellen, korvat luimussa ja oikien päättäväisenä kauas takaakiertoon eikä ohjautunut. Mä olin ihan ymmälläni. Eihän minun Nemoni tuolla tavalla irtoa?! Eihän Nemo ole niin vahvaluontoinen että "tykittelee" omiaan? Vai voisinko uskoa että meijän harjoitukset on tuottaneet näin hyviä tuloksia? Voi vitsit :). Siis, väärinhän se kyllä meni, ei se takaakierto ollut suunnitelmissa, mutta en siitä komentanut. Tarkempaa ohjausta vain ja rytmitystä niin kyllä se lopulta kääntyi esteen eteen ja sain leikattua takaa hyvin koko pätkän kaikki hypyt. Aivan upeasti :) ! Hyppäämisessä ei ollut epävarmuuden häivääkään vaan reippaasti tuli. Naksu oli kyllä käytössä vahvisteena. Valsseissa sitten taas mä olin liian hidas Nemolle, mikä on sekin ihan uutta?! Hiskin kanssa se on tutumpaa, mutta Nemon kanssa ei. Saatiin me parin takkuamisen ja kompuroinnin jälkeen sujumaan ja kaarrokset pienemmiksi sekä linjaa oikeaksi. Nemo posotteli omiaan tässäkin hetkittäin, karkaili putkeen sun muuta, mutta mä olin niin tyytyväinen sen menosta ja innosta että yritin pyrkiä oikeaan olemalla vaan itse huolellisempi.
Hiski ja Marjun opit..Marju oli ollut leirillä ja tuonut sieltä vekkijaakotukset tullessaan. Rata oli ansainen mikä teki meille hemmetin hyvää. Liikutin Hiskiä kohtuu hyvin ennen treenejä ihan hölkäämällä ympäriinsä. Oli hieman hankalaa taas muuttaa itseään heti Nemon jälkeen koska Hiskiltä täytyy jo tietyiltä osin vaatia ja sitä täytyy käskeä, muuten vetää sikaa. Epäröin vekkijaakotuksen onnistumista varsinkin kun se tehtiin kakkoshypylle puolipysähtyneenä, mutta ihan turhaan. Hiski taipui siihen aivan upeasti ollakseen tuonkin kokoinen eläin. Pari toisto alusta ja eteenpäin. Kolmoshypyltä kepeille joiden vieressä yköösvälistä tyrkyllä A. Pah ja pöh kun ampui sinne. Marju seisoi edessäkin mutta paskat se hoffi mitään pysähy :D ! Helvetin tiukka käskytys ja jättäydyin vähän sisäänmenosta + hain sinne hyvin niin johan pujotteli. Murahteli mennessään ja pujottelussa oli taas potkua ja vauhtia. Pyöräytys hypylle ja siitä hyvin haltuun ja putkeen jonka pää oli puomin ja A: välissä. SE MENI PUTKEEN?! WAU! Olin yllättynyt ja iloinen koska olin satavarma että sitä kohtaa sitten tehdään ja tehdään, mutta ei. Seuraava kohta hyppy, persjättö ennen hyppyä ja taas kauheeta kyytiä edelle. Ei sitten meikäläinen taipunut..palkkailin Hiskiä tiuhaan koska se tuli juuri kuten ohjasin mutta kun en vaan sisäistänyt oikeaa. Marju väänsi rautalangasta lopulta ;). Onnistunut toisto siihen, takaakierto, takaakierto. Nämä on vaikeita. Röyhkeästi puskee läpi jos ei herätä ennen hyppyä todella kovaa. Keinun kontaktit olivat hyvät ja pysähty kuin seinään käskystä. JES! Sitten se mahdottomuus..poispäinkäännös..kääntyihän se, käteen kiinni. Yhtä aikaa hypyllä jonka jälkeen herätys ja kääntyminen hypylle. Nappasi hihaan mutta ei kääntynyt ei, paitsi käteen. MRR! Ei aggrena tietystikään, mutta kun menee yli niin menee yli. Tiukat komennukset ja uusi yritys..sama homma ja hihaan. Marju tuli apuun ja sitten alkoi sujumaan jotenkin, mutta niin töks töks, ruma hyppy ja madallettiin jo rimaakin. Hoksasi niin hitaasti edes perusideaa että voi tuska. Näitä pitää tehdä paljon! Pääosin meni oikein näppärästi molempien treenit ja kiva mieli jäi kun molemmissa oli potkua :)
Nismo on saanut pientä tokoherkistelyä, lenkkeilyä ja kyläilyä sekä sitä kaikkein parasta...pötkötellä mun kanssa kaksin ja kuunnella mun juttuja. Häntä heiluen laittaa nenän kainaloon ja pitä hassua ääntä. Intoa on tokoon kovasti ja saksalainen alkaa olla hallussa. Rallytoko kisat on 6.6, HUI!
Toisaalta jees päästä vihdoin koulutusohjaajakurssille, toisaalta ihan tyhmää olla erossa Atesta ja pojista koko viikonloppu :( . Toivon että kurssista jää jotain käteen.
Se olisi tokopäivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti