Onnea on hirveän vaikea selittää. Sen vaan tuntee ja tietää. Oli ihan upea olo tänäkin aamuna olla ulkona hiippiksien kanssa ja nuuskia sateen kastamaa kesäilmaa. Yleensähän linnut laulavat päin persettä..tai ainakin naakata jotka on pesiytyneet siihen metsään, mutta tänä aamuna sekää ei haitannut :).
Eilen oli tosiaan, kiitos pyhäpäivän, töistä vapaata. Sehän tarkoittaa sitä, että on enemmän aikaa treenata ja tehdä kotona hommia :). Kivaa! Tyhmää oli kyllä tänään vastaavasti tulla töihin, mutta se olisi sitten viikonloppu. Ate puhui aamulla nurmikon leikkuusta ja mun pitäisi aloittaa projekti niiden heinien repimiseksi, jotta piha näyttäisi hyvältä. Hiippikset ovat ihan hirmuisen hyviä apulaisia siihen hommaan, sillä syövät heinää mielellään ja kaivavat mutta tassut ja kita voisi olla pikkuisen isommat :D.
Kentällä eilen melkein pari tuntia aamupäivästä. Kaikki hurtat oli kyydissä ja mä reippailin hiippiksien kanssa kentälle kävellen. Tarkoituksena oli Nemon kanssa tehdä hyppysuoraa ja puomia + A:ta vauhdilla. Nismo teki myös agilitya ja tottisteli. Hiskiäkin sain lainata agilityyn ja Ate myös tokoili. Kuuma ilma pikkaisen verotti mehuja koirista ja kielet roikkui pitkällä. Vahvaa nesteytystä..kyllä se siitä kun taas tottuvat kuumiin keleihin.
Nemolla on paha tapa tulla hyppysuoralta ikäänkuin "ulos" eli minua päin vaikka kuinka ohjaisin tai juoksisin jopa sivuttain, pöhkösti ristiaskelia ottaen. Tekee jopa välillä niinkin oudosti, että tulee ulos ja kaartaa seuraavan hypyn takaakiertona. Kiinnittäessäni enemmän huomiota käskytykseen, se tekee silti hassua jongertelua. Hypyt muuten näyttivät eilen hyviltä, ei jäänyt ponnistelemaan vaan reippasti tuli yli. Pari kertaa palautin lähtöön, koska nousee herkästi seisomaan. Joskus annoin sen jäädä suoraan seisomaan, mutta siitä se herkästi varastaa. Vaihdoimme sen siis istumiseen. Häntä viuhtoi taas niin pirusti, palkkanakin oli huippuhyvää lihaa. Naksulla hypyt, kolme suorassa linjassa ja nami heittona vikan esteen yli. Vastaanotto kolmen hypyn takaa toimii jos olen selkeästi esteen sivussa, vähänkin riman edessä niin joko himmaa vauhtia tai kiertää. Ei tule päin niin ei tule päin. Mutkaputkea takaaleikkauksella. Ei mitään ongelmia vaan Nemo sai taas aikaan mulle naurukohtauksen koska jos sitä ei ota näppiin sieltä putkelta niin se rullaa sitä ympyrää siinä putkella niin kauan kunnes muuta sanon :D. Aika hupaisa kirppunen. Puomille ja A:lle palkkailin kontaktille ja juoksin itse pitkälle ohi niin vauhtia tuli enemmän. On se A kyllä aikamoinen vuori noin pienelle koiralle. Loppuun vielä juoksemista ja kun ilma oli niin mahtava, jätin sen kentän ulkopuolelle kiinni hihnaan että pääsee ihmettelemään ja liikkumaan vielä.
Mimmu sai tehdä suorassa linjassa kahta hyppyä ja puomia sekä putkea harjoiteltiin. Nismon agility on ollut aika yksipuolista, lähinnä hallintaa ja kontaktiesteitä sekä hyppyjä ja keppejä. Putki on ollut sille vaikea, sillä aran luonteensa puolesta se ei kauhean mielellään ole sinne mennyt. Tehtiin ihan lyhyttä, jätin sen istumaan putken suulle ja menin ottamaan vastaan. Yhden kerran tuli ohi ja muuten tuli reippaasti! JEE! Toko on tehnyt Nismolle ihan hirmuisen hyvää ja vaikka se agilitysta kuumeneekin niin se pysyi koko ajan ohjauksessa eikä huutanut vaikka tuli miljuunaa täppäjaloillaan. Vauhtia sillä on melkein tuplat Nemoon verrattuna. Onhan se reilun kilon verran ja n. 5 senttiä isompikin. Kahden hypyn suora ensimmäisen mokan jälkeen sujui tosi mallikkaasti ja puomin se menee sellaista kyytiä että jos yhtä aikaa lähetään niin mulla ei ole toivoakaan ehtiä loppuun asti. Kontaktit se kuitenkin malttaa ottaa eikä loiki ylimääräisiä. Putki jätettiin siihen muutamaan onnistuneeseen toistoon ja lopuksi tehtiin hyppyä vielä kahdeksikon malliin ja tosi hyvin meni. Pikkuhiljaa etiäpäin, niin että molemmilla säilyy hauskuus. Nemo oli sitä mieltä että hän ei kestä katsoa kentän ulkopuolella kun Nismo pääsee tekemään ja ilmaisi asian kiitettävällä piipityksellä. Lopuksi sitten vielä tokoa. Seuraamisesta suorilla ja käännöksissä oikealle ja vasemmalle tykkäsin ihan hirmuisesti. Tirehtööri oli taas vauhdissa. Liikkeellelähdöt aavistuksen hitaita ja täyskäännökset tökkivät. Ollaan yritetty rallytokon saksalaisen täyskäännöksen takia opetella kiertämistä ja nyt se sekoitti jotenkin Nismoa. Jäi poikittamaan eteen ja väärälle puolelle eikä selkeästi tiennyt missä olla. Palattiin sitten hiukan taaksepäin asioissa ja namilla käännyttiin. Parempi. Paikallaanmakuuseen otin häiriöksi sen että kuljeskelin itse ympäriinsä ja juttelin Atelle siinä sivussa. Kävin palkkaamassa pariin kertaan ja hyvin pysyi! Vapautin suoraan maasta ja palkaksi lihaa + juoksukilarit :). Ei noussut edes mun palatessa sen viereen. Lopuksi luoksetuloa. Jäi tosi hyvin istumaan ja tuli ripeästi! Palkkasin eteen ja vapautin siitä. Kieli roikkua Nismo raasullakin ihan kiitettävästi ja jäähdyteltiin poukkoilemalla sinne tänne.
Hiskillä oli KUUMA. Ei ihme sillä turkilla. Toisaalta se oli agilityyn hyvä koska malttoi paremmin keskittyä ;). Ei tehty kuitenkaan pitkää treeniä ettei läkähdy toinen. Puomin ylösmenokontakteja tahkottiin. Hyviä toistoja. Kerrattiin että mitä se suhina taas meinaakaan. Muistaa kyllä ;).Alasmenot otti tosi maltillisesti ja malttoi jopa jäädä siihen töröttämään kun itse liikuin vauhdilla! WAU! Palkkaa vahvasti kontaktille. Hyppysuoraa josta irrotus mutkaputkeen. Ei ollut yhtään ongelmia siinä, ei puskenut ulos ja päin, ei tarvinnut nenästä vientiä putkeen edes takaaleikkauksella?! Koittaisi nyt päättää onko se vaikea vai ei :D. Kääntymistä hypyllä ja mun ajoitusta hidastukseen ettei putoa rima, mutta ettei loikkaa liian pitkälle. Löydettiin tähän hyvä yhteinen sävel. Ehkä se johtui siitä että Hiskillä oli kuuma, ei siitä että mä olisin ollut nopeampi ;). Keppejä ollaan nyt tehty verkoilla ja ilman. En oikein ole verkkojen puolesta puhuja mutta mutta...kujaakaan ei ole käytössä ja onhan verkoissa puolensa. Hmm...verkoilla on hidas mutta kestää tietysti etäisyyden, ilman tuplasti nopeampi, mutta en pääse irtoamaan. Tuskin teen hallaa jos teen kumpaakin ristiin.
Ate vielä tokosi, mä lösähdin hikipäissäni vaan katsomaan :). Tuukka telmi onnessaan Ninan lapsien kanssa kentän laidalla. Lopuksi essokaffe ja kotio :). Oli kiva käydä ihan rauhaksiin!
Iltasella mulla oli pentukoulu koulutettavana. Läksynä oli maahanmeno, kontakti ohjaajaan ja istuminen. Taistolla (belgivauva) oli vähän eri läksyt kuin muilla koska se osaa jo jotain perusteita. Lisäksi täytyy myöntää että alle puoli vuotiaaksi ipanaksi se on enemmän kuin pätevä agikepeillä. Olin enemmän kuin ylpeä oppilaistani koska huutaessani että läksyjen tarkistus, koirat maahan, niin kaikki meni hienosti!!! Ja pysyivät myös :). Paljon palkkaa ja innostamista ja helppoja toistoja, ne on pentukoulun avaimet ainakin nyt. Tosi kivoja koirakoita. Uskaltavat kysyä ja juttelevat. Kukaan pennuista ei hösötä toisia koira päin vaan kaikki keskittyvät ohjaajaan mikä on ihan uskomatonta. Eilen sitten tehtiin luoksetuloa ja tutustuttiin tokohyppyyn siten että mentiin vaan siitä välistä (ilman lautoja) sillä ajatuksella ettei sitä tarvitse pelätä. Kukaan ei sitä arastellutkaan, jee! Käytiin läpi perusasentoa ja siitä sitten läksytkin.
Kotiin oli ihana tulla kun lettutaikina oli valmiina ja paistaminen alkoi. NAM!
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti