Eilen mä nappasin aamusta Nismon mukaan töihin. Ate oli osan päivää etänä, koska ihmislapsi Tuukka meni tutustumaan kouluun. Alankohan mä vollottaa kun sen eka koulupäivä koittaa? Puolen päivän aikaan yksin (ilman Nismoa ja minua) jäänyt Nemo alkoi ihan tosissaan riepomaan Aten hermoa. Se kun ulvoo jäädessään kotiin siten, että näkee mun ja Nismon lähtevän. Loukattuna se oli kuulemma mulkoillut Atea joka komensi sitä pitämään nenun ummessa. Päivä "yksin" teki Nemolle kyllä hirmuisen hyvää ja näitä pitäisi tehdä taas kesän tullessa enemmän, kun mun on helpompi roudata koiria konttorilla mukana. Nismo vietti todella hauskan päivän minun kanssa töissä. Voi miten koirat muuttuukaan ollessaan erikseen ja minun kanssa kaksin. Nismo touhusi ulkona kun kävin roudaamassa/tupakalla ja muutoin nukkui kiltisti kerällä mun työhuoneen lattialla. Nemo ei meinannut täplikkäässä turkissaan pysyä kun palattiin kotiin. Esitteli kaikki mahdolliset lelut, häntä heiluen ja kurnutusta pitäen tepasteli edestakaisin.
Iltasella meinasi tulla kiirus agia treenaamaan. Mulla on tapana puhua pulputtaa kaikki päivän asiat Atelle ruoanlaiton, normiaskareiden ja syömisen ohessa ja yleensä se riistäytyy sitten niin että huomaakin olevansa kohta myöhässä :). Ekat ulkotreenit, ensin Nemo klo 18-19 ja sitten Hiski klo 19-20. Matkaahan meiltä kotoota kentälle on se 2 km joten sen puoleen ei hätää. Keli suosi, ei ollut paistetta mutta ei satanutkaan, hyvä treenikeli.
Nemon kanssa naksu kourassa rataa. Elina oli poissa ja Jessi piti meille treenit. Hauskat treenit oli ja mikä parasta, Nemo oli vireessä :) ! Lähtöön jätin kolmen hypyn päähän. Nämä on olleet vaikeita ja Nemon usko ei aina hyppäämiseen riitä/vauhti kärsii jos olen liian kaukana. Eilen siitä ei ollut tietoakaan vaan tuli nopsaan kutsusta :). Puomi oli hidas ja ajattelin sitäkin alkaa ruokapalkalla vahvistelemaan enemmän, että olisi halu edetä kovaa päähän. Rengas on meijän murhe..paineistin tyhmästi ja hetken haparoinnin jälkeen kyllä se sen hyppäsi, mutta vaikeaa vaikeaa. Kovasti palkkasin ja kasattiin ittemme loppurataan. Radassa oli mahdollista tehdä muutamat sylkkärit ja ne me Nemon kanssa osataan! Irtosi putkiin kauniisti ja oikeaan päähän joka kerta, vaikka tyrkyllä oli se vääräkin. Kepit pakkovalssilla ja pujotteli oikein. Pujotteluharjoituksia tehtiin sitten erikseenkin, molemmin puolin keppejä ja saatiin kivoja toistoja. Erikseen myös hypylle lähettämistä ja Nemo on kyllä siinä hyvä :). Pienet tassut pöllyttivät hiekkaa kun se paineli kohti estettä. Olin radalla tyytyväinen omaankin ohjaukseeni, rytmityksen ollessa parina viimeisenä kertana vähän viturallaan. Nemo oli ihan tekemisen meiningillä ja jäähdyttelin sitä hyvin lopuksi juoksuttamalla ympäriinsä ja pyörittämällä. Siis Nemo pyöri, mä en sitä pyöritelly missään ;) . Touhukas otus, minikiituri!
Sitten Marjun treenit Hiskillä. Ei päästy helpolla ei ja meitä testailtiinkin alkuun. Marju nappasi aikaa väliltä hyppy, puomin alasmeno sekä hyppy + keppien vika väli. Eihän se niitä aikoja meille kertonut vaan sanoi, että ne kellotetaan kesällä sitten uudestaan. Kellon kanssa tehtiin myös kivaa, seitsemän esteen pätkää. Hyppyjä ja putki. Marju sanoi, että sen voi suorittaa ÄKKISELTÄÄN laskettuna 36 eri tyylillä...sitten me pohdittiin yksitellen niitä tyylejä ja sitä miten itse tekisi. Tämän jälkeen kaikki näyttivät sitten vuorotellen ihan koiran kanssa muutaman vaihtoehdon. Mä kokeilin ihan normi valssia, persjättö-vippaus ja läpijuoksua. Läpijuoksu oli mulle täysin uusi ja pelkäsin hieman sijaintiani ja sitä tuleeko sieltä hoffi niskaan. Yläätyksekseni se oli kaikkein nopein tapa! Sekunnin nopeampi joka on ihan hirmuisesti radalla! Hiski sai kiitosta taipumisestaan niinkin isoksi koiraksi. Onhan siinä ollut hommaakin..mutta harjoitukset taipumisen suhteen ovat siis tuottaneet tulosta :). Persjättö aiheutti meille poikkeuksetta tiukassa kaarteessa riman pudotuksen..mun pitää olla nopeampi. Tökin edessä ja hypystä tulee ruma. Kepeistä sen verran että sisäänmenot olivat kivoja ja pujotteli kohtuu nopeasti. Puomin kontaktilta hyppäsi yhden alasmenon, mutta palautuksen jälkeen otti kaikki ylös- ja alasmenot. Himmailee kovasti loppuun, ihan siitä syystä ettei vielä kunnolla tiedä kohtaa johon pysähtyä. Paranee kuitenkin pikku hiljaa. Tosi kivat treenit ja paljon uusia juttuja, sekä uusia ohjauskuvioita opeteltavaksi. Taipuu taipuu :). Oli myös hienoa näyttää Marjulle että kyllä me jotain osataan! Hoffi oli hyvällä tuulella, korvat oli taas niin höröllä. Ate oli katsomassa treenejä ja sekin tuntui niin mukavalta..ja saatiin siltä positiivista palautetta :) !
Mun tarveis hommaa parempi kalenteri..luulin ilmoittautuneeni Kirkkonummelle kisaamaan parin viikon päähän. Noh, viime yönä olikin tullut Järvenpäästä kisakirje, että tervetuloa sunnuntaina 9.5 kisaamaan :D ! Hupsista...onneksi eiliset treenit olivat onnistuneet ja tehokkaat..ja ehkä ehdin torstaina ryhmäni jälkeen treenata kontakteja vielä. Atekin pääsee kisoihin mukaan!!! Uskallankohan kertoa sille, että herätys on sunnuntaina klo 5.15 ;).
Stenforsin kuulumisia pikaisesti...kyllä se kevät on kollin rääpäleen vienyt. Aamuisin on pakko päästä ulos ja sinnehän täytyy jäädä hengailemaan eikä voi tulla takaisin sisälle?! Tänäkin aamuna sitä metsästettiin ja pieni possu päästää puolen metrin päähän ja sitten juoksee miljoonaa karkuun. Lampikin on kiinnostava. Kurnutuksesta ja kudusta päätellen siellä pinnan alla asuu aikamoinen pataljoona sammakoita. Niitä on kiva kytätä ja välillä kastaa tassu veteen. Perhosia ei enää ole näkynyt, olen ainakin kahden nähnyt joutuneen Stenforsin suupalaksi. Portaat vinttiin Ate viritti loman aikana ja sinne se viilettää kovaa vauhtia pihalla ollessaan. Hiippiksiä on todella hauskaa jahdata ja räpsiä tassulla, eikä ne pahaksi laita, leikkivät mukana. Hiskillä joskus pinna loppuu kun se aikansa on turkissa roikkunut. Pieni takaa-ajo puuhun tai terassin alle pitää Stenforsin taas hetken ruodussa. Kova se on kyllä sotkemaan...huh...mutta ihanahan se on kaikessa riiviömäisyydessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti