Onnistuneita treenejä ja perheenlisäystä

Tuntuu pahalta kirjoittaa suru-uutisen perään. Kysymyksiä on kauheasti päässä ja mietiskelyä..silmätkin pullottavat itkemisestä. Mikään ei silti poista niitä kauniita muistoja.

Kohta loma on ohi. Perjantai aamuna klo 9 täytyy olla hakemassa työkaveria Espoossa ja siitä karauttaa satamaan. Lähetään koko duuniporukka Tallinnaan myyntikokoukseen. Yhden yön reissu vaan onneksi..vaikka kyllä siinäkin tulee jo ikävä kotiin.

Meille tuli sitten vahingossa perheenlisäystä oikein urakalla. Viime sunnuntaina kuunneltiin pihalla, että jostain kuuluu kovaa maukunaa ja ääni on ihan kuin pikkuisella kissalla. Tutkittiin asiaa ja löytyihän äänen tuottajat. Pihallamme metsän puolella on pino ylimääräiseksi jääneitä rakennuspalikoita pinossa ja pressu päällä. sinnehän joku kissaemo oli sitten keksinyt tekaista kolme pientä karvapalloa. Tutkittiin hetki tilannetta ja todettiin että otetaan ne sisälle. En usko että emo oli käynyt niiden luona ainakaan pariin päivään, koska olivat todella kuivia eikä yksi edes jaksanut mennä karkuun. Arviolta ovat n. 5-6 viikkoisia pieniä.

Tässä he esittäytyvät:


Tämä täysin musta sai nimekseen Joda. Nimi tulee Star Warsin Yodan mukaan koska onhan niissä pikkuisen samaa näköä :). Tämä on porukasta kaikkein pienin, eilen punnittuna painoa oli 444 g. Joda on sellainen keskiväliin putoaja luonteensa kanssa. Ei reippain, mutta ei arkakaan. Kovasti se kiipeilee lahjetta pitkin.


Tässä on porukan seurallisin kaveri. Hän sai nimekseen Joe. Pää on sitä luokkaa, että siitä saattaapi kasvaa hirmuisen kokoinen mörssäri. Painoerot muihin ei ole kyllä suuria, Joe eilen punnituksessa 452 g. Joe on ehdottomasti uteliain ja mukana joka paikassa.


Jästi on porukan arkajalka. Reipastuu kyllä koko ajan ja pyörii kyllä jaloissa ja tulee ihan innoissaan syliinkin, mutta kovat äänet ja vieraat ihmiset aiheuttavat saan tien pakoreissun suihkukaapin alle. Jästi on arviomme mukaan ainoa narttu, kaksi muuta ovat poikia. Jästi painoi saman verran kuin Joe, 452 g.

Me olimme niin päättäneet, että kissaa ei enää tule. Nämä sitten kuitenkin löysivät meidän luo. Jätimme palikkakasaan itkuhälyttimenkin jos emo tulee takaisin tai pentuja on lisää. Se ei ole kohahtanut kertaakaan. En usko että ne olisivat helteissä kovin pitkää selvinneet koska olivat tosiaan jo kuivuneita sunnuntaina. Ate sai loistoajatuksen kysyä Katin porukoilta ternimaitoa ja sitähän nuo ovat lipittäneet lautaselta. Myös raksut liotettuna ja kissan märkäruoka maistuu. Syövät siis itse ja reippaasti kaikki. Hassun luottavaisia ne kyllä on. Ei sähinöitä tai muuta, tulevat syliin ja kehräävät kovasti. Koirat ovat onnesta soikeita. Erityisesti Nismo joka hoitaisi pikkuisia vaan 24/7. Pöhköjä. Todella siistejä myös, ei korvapunkkeja, ei punkkeja, silmät ok, ei räkää nenussa, puhtaat turkit..tutkimisen halu on suuri ja on hauska katsella niiden painimista. Askel ei vielä ole varmin mahdollinen ja hyökkäyshypytkin menevät välillä ohi, mutta kyllä se siitä! Merkillistä myös se, että yksi pissavahinko on toistaiseksi käynyt, muuten käyvät kaikki laatikolla ja mahatkin on ok. Ate on myös mennyt ihan hassuksi, se juttelee niille kovasti ja johan me ollaan käyty ostamassa niille jos jonkimoista lelua ja raapimispuuta ;). Päätimme, että nämä ovat nyt sisäkissoja ainakin kesään 2011 asti ja katsotaan sitten viedäänkö valjaissa, tarhataan vai miten tehdään. Tuo tie kun on niin vieressä ja typerykset ajavat siinä ainakin sataa rajoituksista huolimatta :(.

Viime viikolla tuli treenattua melkein joka päivä. Eilen oli taas Marjun treenit ja Nismo pääsi tokoilemaan odotusajalla. Hiski on tehnyt kovasti mun kanssa agilitya ja pikkuiset ovat tokoilleet ja Nemolle olen antanut luvan mennä hyppyjä ilman rimoja + putkea ja keppejä kun toinen niin tykkää. Kiitos yllättäen muuttuneen aikataulun, on Nemon polvilekuri vasta 31.8..mrr. Nismo on ollut taas ok ja kaikki oudot oireet ovat kadonneet. Toisaalta olen tyytyväinen, mutta samalla pelkään koska ne taas alkaa. Hiski on ollut ihan huippupari kaikissa agilitytreeneissä. Se on ollut innokas ja kohtuullisen taitava. Pysäytyskontaktit ovat toimineet ja kepeistä tulee koko ajan varmempia ja nopeampia. Sisäänmenoista tykkään, mennään hyvään suuntaan. Irtoamista ollaan treenattu kovasti ja puolenvaihtoja monella ja taas monella eri tyylillä. Eiliset MArjun treenit olivat yliveto. Hiski meni todella hienosti, ei kontaktivirheitä, kepeille vaikeahko kulma ja silti otti oikein sisäänmenon. Hyppyrykelmä putkiansalla persjättö-valssi-persjättö oli ihan tosi hyvä ja vielä kahdesti peräkkäin.

Kuhmoisissa vietettiin pari päivää Aten sukulaisilla. Oltiin matkassa tietysti koko porukalla (kissoja ei vielä tuolloin ollut) ja vaunussa nukuttiin. On se kyllä hyvä ja kivasti mahdutaan kaikki! Koirat saivat viettää koiranelämää lenkkeillen ja vapaana juosten sekä kissoja jahdaten. Oli oikein mukavaa käydä ja saada hyvää ruokaa ja viettää aikaa.

Nismo ja Nemo ovat treenailleet pikkuisia juttuja joka päivä. Nemo keskittyy enemmän nyt rallyyn ja Nismo taasen pitkiin seuraamisiin ja ilokseni se niitä jo kestää hyvin! Paikallaanmakuutreenjä tarvitaan kovasti..tai lähinnä ohjaaja tarvitsee..mä kun pelkään että joku tulee sen kimppuun kentällä..ihan ok pysyy, nousee herkästi palatessa perusasentoon ilman käskyä. Nemo on kyllä hassu. Sille kun antaa käskyn niin palkan on tultava heti tai se on ehtinyt jo esittää kaikki osaamansa temput sekunnissa :D. Pönttö kirppu! Nismo on taas ollut oma itsensä, kiihkeä ja kontaktinhakuinen. Tykkään kovasti sen seuraamisesta ja käännöksistä. Agilitya en vielä Nismolla ole uskaltanut muuten kuin kontakteja. Pikkuhiljaa kun se terveeltä vaikuttaa :)

Hui kun tuli pitkä ja silti puolet jäi kertomatta ja laittamatta. On ollut aivan upeaa lomailla, tavata ystäviä ja sukulaisia, reissuilla ja olla ihan vaan kotonakin. Viettää aikaa ihmisten kanssa jotka tekevät elämästä niin hirmuisen hienoa. Eilen kun pötköttelin illalla myöhään Aten kainalossa, oli olo taas sellainen ettei sitä voi pukea mitenkään sanoiksi. Se vaan tuntuu niin pirun hyvältä.

Nyt napsaan kirppuset autoon ja painun lenkille siskon kanssa :)