Yskä ei ota hellittääkseen. Röökin vetäminenhän auttaa siihen asiaan ihan perkeleesti.
Mullehan aina sattuu ja tapahtuu. Nyt sitten mä hokasin, että agikisat, eli hoffimestikset onkin lauantaina eikä sunnuntaina ja nehän onkin Orivedellä eikä Orimattilassa. Starttihan onkin aamulla klo 10, mikä tarkoittaa sitä että klo 5.30 on LÄHTÖ. Noh, mitä sitä ei rakkaan harrastuksen ja rakkaiden koirien vuoksi tekisi :D ! Huomasin ilokseni myös, että lähtölistoissa kolmosissa on mun suuri suosikki, pk chihu Ilja! Hauskaa nähdä se "in action".
Ate hoitaa koetoimitsijan virkaa sunnuntaina eli kisojen järjestyitä lauantaina joten ei voida mennä yhdessä, höh. Onneksi Ritva ja Nasse ainakin tulevat :) ! Sunnuntaina mulla on myös HIEMAN kova paikka..joudun ekaa kertaa elämässäni kehään. Lupasin Katille, että näytän rotikka Pimun Tervakosken näyttelyssä kun hän ei itse pääse ja minä olen palveluksen velkaa. Koirallahan on jo kaksi SERTiä joten pikkuisen on paineita. IIK!
Eilen "vapaissa" tokotreeneissä pienten kanssa. Ilman kouluttajaa siis. Seurakaverit treenaavat kovasti sunnuntain kisoihin ja paikalla olikin ihan kivasti porukkaa. Nismo kävi kohtuullisen lämpöisenä kentälle mentäessä, mutta vetikin sitten ihan hyvät treenit. Paikallaanmakuuseen en uskaltanut jättää täydelle matkalle..jotenkin se isojen koirien vieressä oleminen jaksaa jännittää. Tulipahan eilen kuitenkin todistettua, että jos kaksi nousee ja alkaa riehumaan, ei Nismo lähtenyt leikkiin mukaan. Jihuu! Erityisen tyytyväinen olin myös siihen, että se nousi maasta perusasentoihin ekalla käskyllä ja jäi täpäkästi kontaktiin, toinen etutassu ilmassa, tottakai :). Lennosta seuraamisia ja kyllä oli hyvä. Käsieni asennolla ei ollut ainakaan eilen mitään merkitystä kontaktiin, sain heilutella niitä normisti ja silti se nyki tirehtöörimarssia hienossa kontaktissa. Käännökset myös menivät säpäkästi, vasen vahvempi, mutta oikeakaan ei ollenkaan huono. Vedätystä ei tarvinnut lainkaan. Liikkeestä seisominen jees kunhan muistaisin jättää sen pään kääntämisen pois. Maahanmenoja otettiin ihan pelkästään ilman seuraamista. Kyllä se on sen heikkous..yritettiin tehdä siitä hauskaa helppoa ja nopeaa :). Luoksetulo loppuun ja jäi hienosti eteen istumaan. Palkkaluun sai, hieno poika.
Nemo teki elämänsä ensimmäisen paikallaanmakuun ihan isojen koirien rivissä. Se oli hassu, selkeästi sitä jännitti. N. 10 sekuntia ennen ajan loppumista se ampaisi kuin tykinsuusta suoraan rivistä mun luo..hermo petti. En torunut toista, olihan se uusi tilanne ja selkeästi pelotti pientä. Muille se oli hyvä treeni, kukaan ei noussut perään :). Palautin Nemon toki riviin ja pidin vielä hetken jotta pääsin ihan itse asiasta palkkaamaan. Pikkuinen lemmu sai tehdä sivulletuloja, pikkuisia seuraamisia ja pelleillä. Siinä oli niin paljon intoa taas palkan perään että ehti esittää kaikki taitonsa ennenkuin ehdin antaa edes käskyä. Niinpä harjoittelimme myös ihan perusjuttuja kuten kontaktia ja paikallaanistumista. Luoksetulossa jää myös hyvin, malttaa, tulee nopeasti ja istuu eteen hienosti. Lopuksi sitten ikäänkuin palkkana eteenmenoa. Kun sen tekee namilätkällä niin on ihan sama kuinka kauas sen lätkän vie. Lätkän päällä on ruokaa ja Nemo menee sinne täysillä. Koira istumaan, vein palkan, palasin viereen, kontakti ja eteen. Nauroin sen innokasta ilmettä ja hassusti lepattavia korvia kun se paahtoi menemään. Nemokin oli palkkaluunsa ansainnut :) !
Elisa oli keittänyt meitille kaffetkin joten kyllä kelpasi. Oli muutenkin kiva vaihtaa ajatuksia ja seurata muiden tapoja tehdä asioita.
Kotosalla rakkaan mieheni lisäksi meitä odotti Kati. Ne väkräili kovasti tokokisoihin lippuja ja lappuja. Kati alkaa myös selkeästi kuulua meijän "kalustoon". Kaikki normihommat kuten suihkussa käynti, iltapalat jne menee ihan luonnollisesti vaikka se on meillä :) !
Torstai = pitkä koulutusrupeama. Illalla on taas kaikkensa antanut fiilis. Ilmat kun on viilentyneet hieman, taidan ottaa Nismon ja Nemon mukaan nuuskimaan.
Kissakopla, muskettisoturit, riiviöt, perkeleet....rakkaalla ryhmällä on monta nimeä. Päivä päivältä ne vilkastuvat ja saaavat enemmän vauhtia pieniin jalkoihinsa. Nismon ja Nemon mielestä on ihanaa kun lauma ottaa vauhtia ja sinkoo joka suuntaan. Tapetit ja verhot saavat myös jo oman osansa. Lisäksi Jodasta on tulossa täysi paholainen. Komentaessa käy jo nyt jalkaan kiinni. Pieni possu. Tarkkana saa olla etteivät livahda ulos!
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti