Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

2.8.2010

Joskus tauko antaa positiivista potkua!!!

Näin kävi minulle ja Hiskille agility kanssa! Treenitaukoa kentältä oli kertynyt, Hiski kun on kovin ajanut jälkeä, tehnyt tottista ja tokoa, kilpaillut, käynyt näyttelyissä....ja treenannut rallya mun kanssa joten kaikkea ei ihan oo kalenteriin mahtunut :D !

Olin varannut kentän aamusta klo 7-8 ja ensin tuntui kuudelta noustessa että mä ehkä oon umpihullu. Siihen aikaan pystyssä ja pakkaamassa treeniliiviä?! Nismo ja Nemo ovat myös näemmä tottuneet lomarytmiin ja olivat kovin unisen näköisiä kun heidät herätettiin paria tuntia "normaalia" aikaisemmin. Ne eivät kuitenkaan päässet mukaan vaan jäivät kotosalle kera aamupalan. Hiski ei pitänyt mua yhtään hulluna, päinvastoin, se meinasi jyrätä muta kun näki että nyt on treenikamat päällä! Ilma oli mitä parhain, kirkas ja viileä.

Tein pikkuisen radan jossa meille vaikeita pikkujuttuja. Lähtöön heti kakkoshypylle 90 asteen kääntö ja vastaanotto vasta sieltä kakkoshypyn takaa..tulee helposti niistä usein ohi, mutta aamulla siitä ei ollut merkkiäkään ja kääntyikin todella näpsäkästi! Kolmosena kepit..ekalla kerralla tuli niin lujaa eikä ragoinut mun jarrutukseen ja taakse jättäytymiseen, että meinasi kepit mennä vähän uuteen uskoon. Törmäsi mutta ei mennyt sekaisin vaan pujotteli tosi kivasti, mun juostessa vieressä, jee! Keppien jälkeen taas 90 astetta ihan siitä syystä, että nekin ovat meille hankalia kun en pysty sillä ottamaan niin paljoa vielä kepeiltä etäisyyttä kun haluaisin. Jos taytyy suoraan irrota eteen tai putkelle (oli se missä vaan) niin no problemo, mutta hyppy ei oikein toimi isoilla käännöksillä keppien jälkeen olematta töks töks töks ja en mä niihin viitseisi aina valssaillakaan kun ei se ole todellakaan mikään fiksu ratkaisu useimmiten. Niimpä sitä treenattiin. Pari ekaa kertaa jäi pyörimään jalkoihin ja itse ohjauksesta tuli aika kökkö..sitten alkoi sujumaan ja jopa poispäinkäännös +takaaleikaus toimi keppien jälkeen esteille hyppy +rengas! Hiskille ja mulle se oli ihan wau! Putkeen irrotuksia tehtiin myös sekä pätkää hypyistä joita piti vähän osata hakeakin putken jälkeen. Yhdestäkään hypystä ei tullut ohi! Yhdistlmä hyppy+hyppy+putki+A..oikein vauhtisuora ihan siksi että saisin jäljiteltyä niitä kisatilanteita joissa se kontaktien hallinta pettää. Niin se sitten pettikin ekalla kerralla ja roiskaisi A:n alasmenon. Ylösmenoa ei kertaakaan. Toki palautin kontaktille ja sitten otettiinkin niitä ihan pelkästään muutamia toistoja ja uusi yritys vauhdilla samalla pätkälle ja SE PYSÄHTYI ja jäikin piru vie siihen kun otin etäisyyttä! Otin siitä oikein kuvankin mutta kun se on kännykässä ja piuha duunissa niin linkitän sen myöhemmin. Kommentoinkin Atelle että voin sitten kisojen jälkeen katsoa sitä kuvaa ja ajatella että näin sen olisi PITÄNYT mennä :D ! Kokonaisuudessaan tosi onnistunut kokonaisuus ja hyviä kohtia ja hyviä treenialueita. Vaikka oli virtaa niin yli ei mennyt kertaakaan vaikka lelullakin revitin ihan kiitettävästi. Vautsi ja jee! Loppupalkaksi nurmikkokieriskelyä, juoksemista ja luu. Ja miten kivaa olikaan tulla kotiin, juuri heränneen Aten kanssa aamupalapöytään ja kertoa miten meni :).

Ilmoitin Hiskin neljään starttiin, 2 Lohjalla ja 2 Orivedellä (hoffimestikset)...iiks!

Pieni Nismo ei vieläkään ole oma itsensä. Niinpä en uskaltanut sitä vielä tänään viedä arkitottikseen. Ollaan lenkkeilty taas jo pitkiäkin matkoja, mutta jokin mun mielestä mättää :(. Tulee ihan ok:sti, liikkuu ihan hyvin, mutta se normaali Nismo joka on aina paahtanut etunenässä etiäpäin niin jättäytyy nyt Nemon taakse kulkemaan..jotain hassua siinä on..mutta tarkkaillaan ja katsotaan mihin/mitä seuraavaksi. Huolestuttaa niin hirmuisesti. Peruutin myös meijän rallytokokisat ja SM kisatkin on vaakalaudalla. Tärkeintä on saada pieni kuntoon!

Pikkuinen Nemo on saanut temppuilla ja lenkkeillä kovasti. Pomoakin (Ninan klein) ollaan käyty katsomassa ja ne painii ja juoksee peräkanaa ihan miljoonaa :D ! Ollaan kyläilty ja vaan oltukin ja nautittu lomasta. Meillä on ollut oikein mukavaa!

Loppuviikosta startataan kohti Kuhmoisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti