Päivä hoffistien kanssa ja Lohjan agikisat

Nyt se flunssa sitten iski ja kaatoi sänkyyn :(. Inhoan olla paikallaan. Makoilu ja paikallaanolo ei ole mun vahvoja puolia. Tiedän että se on pakollista koska liikkuminen aiheuttaa saman tien huonoa oloa, heikotusta ja tunteen että keuhkot lähtee irti.

Lauantaina me vietettiin Aten ja Tuukan kanssa hauska päivä hoffistien kanssa Ypäjällä. Suuret kiitokset Katjalle ja Eerolle upeista puitteista, ruoasta, piirakasta, kaffeesta, ihan kaikesta!!! Vääränrotuisetkin pääsivät mukaan, kuka nyt Nismoa tai Nemoa raaskisi kotiin jättää hauskanpidosta. Maastot oli mitä parhaimmat jäljen tekoon. Lyhyttä vihreää peltoa niin kauas kuin silmä kantoi. Mun homma oli talloa Hiskille jälki kuudella kepillä, kolmella kulmalla ja huomioida janalähtö. Upeasti se kyllä kääntyy janalle, vaikeuksia vaan tuotti jäljen "näkymättömyys"..Aten tulisi luottaa tuon elukan hyvään nenään enempi ;). Rölli ajoi ekan kerran elämässään jälkeä ja voi vitsit kun meni upeasti! Ricokaan ei vielä ole kovin kokenut jäljestäjä, mutta sitä ei työskentelyssä huomaa, kyllä se vaan tulee jostain takaraivosta. Mä talloin Nismolle ja Nemolle myös jäljet ja kokeilin Nismolle janalähtöä. Palkkaa sille oli matkalla todella vähän ja se kääntyi elämänsä ekalle oikealle janalle todella hyvin. Vähän varmisteli paikallaan mutta lähti hetken päästä puskemaan etiäpäin. Sitten n. 10 metrin jälkeen kävi huonosti. Tikku tms tökkäsi sitä suoraan kuonoon, ulvahdus ja pakitti pois jäljeltä. En saanut sitä ajamaan enää sitä jälkeä :(..hermostui vaan kun yritin ja alkoi tarjoamaan sivulletuloa ja maahanmenoa mutta nenää ei maahan laittanut. Voi kurjuus. En sitten alkanut vaatimaan ja pakottamaan vaan tultiin autolle ja heittelin sille nameja nurmikkoon ja ryteikköön ja ne se haki innokkaasti eli ei ainakaan mitään kovin pitkäaikaista kammoa jäänyt asiaan..luulen. Nemolle oli paljon palkkaa jäljellä ja se sai ihan päästä lähteä normisti. Hupaisasti se taas ajoi..PERUUTTAEN :D ! Tyylihän on vapaa kunhan pääsee loppuun ;)..naurussa oli pitelemistä kun pieni häntä heilui ruohikossa ja kova nuuskutus kävi. Loppupalkalla se meinasi seota. Juoksi ympäri namipalkkaa ja ikäänkuin haki sitä leikkimään. Hassu Nemo.

Esineruutu seuraavaksi (oih, ihanan grilliherkuttelun jälkeen!) ja Röllille sekin oli eka kerta. Sille yksi esine näytöllä ja omistajat olivat epäileväisiä..ei se varmaan tuo..mutta väärässä olivat. Rölli näytti silti kuin olisi aina ampunut ruutuun ja toi lelun kauniisti. JEE! Rico toi yhden näytöllä ja kaksi ilman, upeasti riitti uskoa irrota myös ruudun takareunaan ja työskennellä yksin siellä. Hiskikin toi kaikki kolme ja irtosi hyvin, kuittasi reunat ja takalinjan sekä eteni tehokkaasti ruudussa. Ate tietysti ohjasti ja kyllä ne on kiva tiimi Hiskin kanssa.

Nismo pääsi vielä tokoilemaan ja Nemo temppuilemaan. Nismo pysähtyi todella hyvin liikkeestä seisomaan ja käsimerkkikin oli poissa, ainoastaan mun vilkaisu että jäi. Seuraamisesta taas tykkäsin ja siitä palkkailinkin innokaasti, samoin kuin luoksetulosta. En todella tahdo että ne kokee inflaation. Nismon tirehtöörimarssi on aina minulle niin hirmuisen palkitsevaa. Niin upea kontakti. Käännökset oikeallekin ovat alkaneet sujumaan ilman vedätyksiä!

Hiippikset esiintyivät tietysti vielä lopuksi nauratten kaikkia kun pääsivät juoksemaan vapaana pitkin pihoja. Ne veti jos jonkinlaiset piruetit ja kiiturilaukat. Oli todella kiva päivä yhdessä ja muiden samanhenkisten kanssa :). Näitä lisää!

Sunnuntai aamuna mä mietin jo kahdesti että pystynkö juoksemaan kun pää oli täynnä räkää, mutta eihän sitä nyt kisoista voi pois jäädä. Kaikista purkeista vaan pari tablettia ja menoksi. Jätin pikkuiset kotiin kun oli luvattu aurinkoista päivää eli autoon tulisi liian kuuma. Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja mentiin Hiskin kanssa puistoilemaan. Toinen paahtoi siellä aivan into piukeena hajuja tutkien. Kisapaikalla kauhistelin vierekkäin olevia ratoja että tuleeko joku meijän niskaan naapuriradalta tai provoisoituuko Hiski...rataantutustuessa pähkin paria kohtaa turhan kauan ja tuntui etten saanut kokonaiskuvaa radasta.Alkuun kaksi hyppyä ja siitä pimeään kulmaan putkea. Varmistelin ja annoin pakkovalssilla Hiskille tilaa mennä. Putkelta A suoraan edessä ja otti kuin ottikin kontaktit. A:lta hyppy, hyppy takaakiertona ja kepit. Pujottelu oli ehkä hitaampi kuin normisti, muutoin ei valittamista. Kepeiltä olin päättänyt irrota sivuun lopussa ja vetää selkeästi koska suoraan edessä olevan mutkaputken kauimmainen pää oli seuraava. Todella hyvin oli korvaa ja tuli kivasti ohjaukseen. Lisäksi musta tuntui että koko yhteistyö, mun rytmitys ja kaikki meni todella nappiin. Tuntui siltä että me todella tehtiin agilitya. Putken jälkeen hyppy ja siitä 180 astetta puomille. Kääntyi hypyllä hyvin eikä tullut ylimääräisiä kaarroksia. Puomilla hieman arpoi askeliaan keskivaiheilla?! Muutoin todella jees ja otti kontaktit hyvin. Seuraavaksi hyppyjä ja putkia puolenvaihdoilla ja kääntyi ja kuunteli. Putkesta ulos tullessa oli heti korvia. Tykkäsin! Sitten loppusuora keinu ja hyppy..ja päästi valahtamaan ennen keinua selän taakse jolloin otti keinun vieressä olleen A esteen..ja hylky. PIRU!

Toka rata oli hankalahko..takaakierto puomin jälkeen, vaikea vienti hypylle keppien jälkeen..erikoinen "sumppu" hyppyjä ja putkia jne..eikä mitään ongelmia meillä. Meni ja teki, ui keppeihin, irtosi mutta kuunteli, otti kontaktit, takaakierrossa ei mitään ongelmia..Hiski oli niin makee!! Ja loppusuoralle..hyppy ja A vierekkäin..varmistin mutta en tarpeeksi, lähdin liikkeelle liian ajoissa ja sehän jo lukitsi A:n joka oli ihan tyrkyllä ja sinne meni. Höh..tuon kokoisella kun se on yksi laukka-askel ja meni jo, ei ehdi tekemään yhtään mitään tai pelastelemaan. Mun moka ihan täysin, jos olisin malttanut enkä liikkunut niin olisi tullut käteen hypyltä mutta en sitten malttanut.

Kahdesta hylystä huolimatta en olisi voinut olla tyytyväisempi yhteistyöhön ja radalla oloon. Me ihan aikuisten oikeasti osattiin eikä tehty mitään "töks töks" juttuja,ei kaarrettu kaukaa vaan mentiin yhdessä ja sujuvasti. Hiski oli ihan huippu! Nyt vaan ansatreeniä enempi :). Ensi vkonloppuna mestikset sitten. Niihin treenaaminen taitaa kyllä tän flunssan takia jäädä aika vähälle.

KIITOS Miralle erityisesti kisapäivästä :) . Tainalle myös ja tietty Millalle, Laura-Elinalle, Ellulle ja muille tutuille joita oli kiva taas nähdä! Onnea Milla vielä hyppis nollasta!

Tänään on kipeästä olosta huolimatta hyvä päivä. Tiistai on toivoa täynnä. Jännittää..joko vihdoinkin? Joko odotus palkitaan???