Ei sentään - en ole itse innostunut menemään kehään, vaan sain ihan kunnian seurata, kun Ate piti pikaisia näyttelytreenejä tuleville kehään menijöille - Ninalle ja Ringalle. Sekä koirat, että omistajat menevät kehään elämänsä ensimmäistä kertaa sunnuntaina Lohjalla olevaan pentunäyttelyyn. Oli suuri ilo katsoa hymyilevää Atea, vaikka satoikin kovasti ja maa oli täynnä vesilätäköitä. Rakas. Molemmilla meni myös mun näkemyksen mukaan ihan hyvin. Pomo myös seisoi kauniisti pöydällä - voi kunpa se tekisi saman myös sitten sunnuntaina. Ninaa jännittää ihan hirveesti. Onneksi pääsee mukaan sparraamaan sitä..onpas kiva Aten kanssa lähteä ihan katsomaan näyttelyä, eikä osallistua itse edes kepon roolissa koska me ollaan vähintäänkin hupaisa näky häkin, repun, lippujen, lappujen ja kauhean metelin + hoffin kera näyttelypaikalla :D !
Lauantaina Nismo ja minä lähdetään metsästämään meijän ensimmäistä koularia. Vaikka se onkin epävirallinen, niin tärkeä etappi meille kuitenkin. Tuli sitä tai ei, pitkälle ollaan jo tultu meijän mittapuussa. RTK1 siis hakusessa :). Mira starttaa myös ekaa kertaa rallytokossa molempien, Nuuskun ja Balun kanssa. Katseltiin juuri aikatauluja ja todettiin että siellä meneekin sitten koko päivä. Kiva kuitenkin lähteä yhessä porukassa!!!
Tulevien kisojen johdosta mä sitten eilen pidin pienet rally-sulkeiset Miralle ja Elinalle. Tosi kivasti meni kummallakin ja kaikilla heidän koirilla :). Sadetta tosiaan riitti, mutta koiria se ei juuri haitannut. Käytiin läpi kaikki ALO kyltit ja muistuttelin niistä tyypillisistä virheistä, mitä tokoharrastajille varsinkin tulee liian helposti..rallytokossa kun "sivulle" ei tarkoita perusasentoa, vaan sitä että koira ottaa kyllä ohjaajan vasemman puolen, kontaktin ja jatkaa siitä suoraan liikettä. Niin helposti se takamus vaan tuppaa menemään maahan..ja kun täytyy osata tulla "sivulle" sekä oikealta kiertäen, että vasemmalta pyörähtäen..kaikenmoisia koukeroita :). Nismo ja Nemo pääsivät myös treenaamaan ja voi että kun niillä oli energiaa. Tein molempien kanssa muutamat meille hankalat kyltit ja Nismoa seurautin lennosta. Se oli ihana, ehkä turhan äänekäs ajoittain, mutta muuten niin täpsäkkä ja hyvässä kontaktissa! Nemo sai taas hymyn huulille ehtiessään tehdä viisi asiaa pelkän "sivu" käskyn aikana :) .
Räkää riittää..pää on ihan tukossa ja yskiminen alkaa olla sitä luokkaa, että lima puskee oksennuksena ulos. Voi kun tulisi pian terveeksi..
Nismo se sitten eilen kunnostautui vielä iltamyöhään ja nappasi myyrän tai hiiren pihalta! Mä päästin ne ulos ja ehdin nähdä pihavalon kajastuksessa pakoon pötkivän elukan. Nismo hetkeäkään empimättä hyökkäsi sen kimppuun, TAPPORAVISTELI sitä ilmassa ja kantoi suussaan nurkan taakse! Minä tietysti tossut vintturassa paahdoin perään ja kun sain sen taas näkyviin, se nuuski kovasti maata ja etsi ilmeisesti saalistaan joka oli päässyt karkuun. Sitkeä kaveri, nuuski ja etti aika pitkäänkin. Vähänkö mä oon ylpeä..mun pieni "tappaja". En olisi kyllä uskonut..Nemo (joka odotti iltaluuta) oli ihan ihmeissään koko tapahtumasta ja hösötti vaan jaloissa sen näköisenä että "mitä täällä koohotetaan, saako sen luun jo nyt?" :D. Aten kommentti oli kyllä paras..se kehui ja rapsutti Nismoa ja sanoi "ja mä kun luulin ettei teistä ole mihinkään" ..justiinsa ;).
Hiski muuten pujotteli eilen verkoilla pikaiseen sekä teki muutaman A:n kontaktin. Olipas se taitava!!! Palkkana toimi uusi näätä, kiitos Ringa!!! (ja pitkät sille joka varasti edellisen) ..tänään aamulla paskakaivon tyhjentäjä meinasi saada äkkilähdön kun se saapasteli meijän pihaan tosta noin vain ja Hiski oli ulkona. Hiski pysähtyi kyllä Aten ekasta komennosta, mutta haukkui raivoisasti eikä kaivon tyhjentäjä siltikään pysähtynyt, kuin neljännellä kerralla kun Ate huusi?! Ihme tyyppi.
Viikonloppua odotellessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti