Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

11.11.2010

Pikainen kertomus :)

Musta tuntuu, että meillä on yhtäkkiä (ihan puun takaa) niin monta rautaa tulessa Aten kanssa että huh ja IIK !!!

Normien kotitreenien, käpsyttelyn, ulkoilun ja leikkimisen lisäksi mä kävin tänään oikein kentällä nuuskimassa. Pakkasin koko ryhmän autoon ja sain lisäksi seurakseni Katin ja Tainan - kiitos!

Nismo tutustui AVO luokan kyltteihin koska kisat ovat reilun viikon päästä! Mites tässä nyt näin kävi?? Mä ajattelin että perun kun tulikin luokkanousu..mutta sitten en perunutkaan ja tässä sitä ollaan. Me kyllä Nismon kanssa päätettiin että käydään siellä kurkkaamassa missä mennään :). Ollaanko kaukana AVO tuloksesta..tänään olin erittäin positiivisesti yllättynyt sen istu/täyskäännös oikeaan/istu (tehdään paikallaan) sekä sama vasempaan..se vaan osasi sen?! Sitten taas askel oikealle (myös paikallaan) niin ettei rintamasuunta käänny olikin vaikea..nousee poikittain ylös vaikka alkaa ja lopettaa hyvään perusasentoon. Tehtiin me agilityakin ja huomasin että sillä ei ole edes aikomusta kysellä multa mitään esteiden välissä - se että onko se hyvä vai huono asia kun vaatiessa ohjautuu - en tiedä vielä, mietitään :D .

Nemo pikkuinen oli sirkusapina ja agikiituri. Se jopa porsastelee agikentällä kun intoa on enemmän kuin korvia..hassu! Jos ei ota "kiinni" niin suhahtelee ihan omille esteille. Oon edelleen niin tyytyväinen siihen, miten puhtaasti se nykyään liikkuu kun hyppiminen on lopetettu ja noudatettu Niinan ohjeita. Kontrolliaika pitäisi varata vaan. Opettelimme myös jalkojen välistä pujottelua, peruuttamista ja tehtiin sitä kaikkein kivointa - eteen lähetystä. Suhteellisen korkealle nousevat hiekanjyvät lämmittävät sydäntä kun Nemo lähtee luvan saatuaan eteen :D. Kati ehdotti meille koiratanssia yhteiseksi lajiksi..hmm..ehkä me keksitään joku bling-bling ja käydään vetäsee se joskus yleisölle ;)

Hiskula piskula - mikä A:n alastulokontakti!!! Ollaan menossa Saijalle tehoihin ylihuomenna ja todellakin toivon että se esittää yhtä komeat alasmenot sielläkin...(please!). Kepitkään ei huonot olleet..pujotellessa sivuetäisyys alkaa olla verkoilla jo kohdillaan eikä puolellakaan oikein enää väliä mutta jotenkin se sisäänmenolle eteneminen KAUKAA ei oikein tahdo luonnistua. Noh, rauhaksiin etäisyyttää siihen koska osaa lyhyeltä matkalta kyllä. Miksi mä en edelleenkään käytä sitä apuohjaajaa? Meillä oli kyllä hirmuisen hauskaa..palkkasin paljon lelulla jota revittiinkin sitten yhessä pitkin ja poikin :)

Tekisi mieli sanoa enemmän mutta ei vielä!

Rakastan...niin hirmuisen kovasti..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti