Enhän mä eilen raaskinu Nemoa ja Nismoa ottaa enää illalla agilityyn..raasut nukkui koko matkan töistä kotiin boksissa aivan umpiunessa. Ainahan ne siellä torkkuvat ja makoilevat, mutta nyt olivat aivan täysin unten mailla. Haastetta sikeään uneen meinaan lisää vielä se että mun Mini the Minukista (auto)...noh...siitä puuttuu tavallaan vähän niinku ovi ja kohina on ihan kiitettävä ;). Minukki on kyllä muuten ihan hyvä ja ehjä...joopa joo..jos auto nyt kuulostaa moottorikelkan, traktorin, jyrän ja ruohonleikkurin sekoitukselta niin eikait se vielä niin paha oo?
Mulla oli taasen eilen ryhmällinen innokkaita oppilaita!!! Rata mitä tehtiin oli lyhyt ja erittäin ohjauskuviollinen (onks toi sana??!). Kaikki koirakot osaavat nyt jaakotuksen! Erityisen ylpeä olen Henkasta & Patusta, koska olin aivan varma että Henkka the voimistelija ;) ei taivu jaakotukseen, mutta päinvastoin, upea suoritus! Kaikki saivat mentyä radan täysin oikein toisella/kolmannella yrityksellä. Huomasin vain että minun täytyy antaa heidän enemmän itse lukea rataa..eli täytyy pitää jokin teoriaharjoitus jossa piirrän radan ja jokainen saa itse pähkäillä miten tekisi sen. Ohjauskuvioiden käyttö kun on paljon muutakin kuin opittuja "tanssiliikkeitä"...ei riitä että ne osaa koiralla ja ilman, vaan pitäisi myös löytää kuhunkin rataan ja nopeuteen sopivat. Täytyy myös ottaa huomioon että kaikki eivät käy juuri sille omalle koiralle. Mä en esimerkiksi tee takaaleikkauksia Nemolla kauheasti koska juoksemme usein rinnakkain tai siten, että Nemo on vain muutaman askeleen edessä. Nemo hakee hyvin esteitä, mutta ei tarpeeksi suurella välimatkalla, jotta näkisin takaaleikkauksen järkevänä meille. Jaakotus ja vippaus ovat taasen olleet mulle ja Nemolle kullanarvoisia. Nemolla oli tapana hypätä hirveän kauas ja nämä kaksi ovat juuri ne jotka kääntävät Nemoa parhaiten esteen jälkeen.
Vaikka Nemo ja Nismo jäivät pois agista niin en jäänyt kuitenkaan ilman koiraa! Tein agilitya kuuluisalla (ainakin TOKO SM-viikonlopun jälkeen kuuluisalla) huumorimiehellä Hiski the Hovawartilla! Ate ei ole yhtään ymmärtänyt että Hiskin mielestä kaikkein hauskinta on naurattaa ihmisiä ja tehdä pomppuja korvat pystyssä, kieli ulkona roikkuen. Miten täydellinen koira siis agilityyn, hih ;) !!! Hiski on kyllä luonnonlahjakkuus...koska se on TOKO ja PK käytössä niin sillä on tietysti todella vahva tottelevaisuus mikä helpottaa agipuoltakin todella paljon. Kaikkien aloittelevien agiharrastajien tulisi muistaa, että lajissa ei ole kyse vain hysteriasta vaan tottelevaisuuttakin todella vaaditaan. Kukaan ei tee radalla mitään koiralla joka ei kuuntele ohjausta vaan sinkoilee joka suuntaan. Eilinen agitreeni oli minun ja Hiskin kolmas kerta..tässä nyt sitten juttua että miten hyvin pärjättiin :). Hauskaa ja hikistä meillä todella oli!!
Jännittävin kohta oli hakea Hiski autosta. Vaikka se tuntee minut niin en mä ilman juttelua mene takaluukkua avaamaan..Ate kun on jättänyt sen autoa vahtimaan ja silloinhan vahditaan. Hiskin mielestä agilityn kivoin osuus on palkkauskohta. Mä otan taskusta lelun ja retuutan lelua..tai siis...Hiski retuuttaa minua ja lelua ;)..sitten me kikkaillaan lelun irroituksessa vaihtarinamia käyttäen, koska lelua ei Hiski todellakaan mielellään minulle palauta. Joskus kun palkkaus ei ole tarpeeksi hyvä, päättää Hiski että nyt riitti ton akan pelleily, mä meen takasin Aten luo ja jolkottelee pois radalta. :)
Me tehtiin Hiskin kanssa esteen taakse jättöä, kahden esteen taakse jättöä, ihan normaalia hyppyohjausta sivusta, putkeen lähetystä ja kokeilin myös miten se lukee valssia. Kaikki meni täysin nappiin. Kiirehän mulle tuli, hovawart juoksee HIEMAN lujempaa kuin chihuahua ;). Eniten tykkäsin Hiskin tavasta tehdä. Se todella nautti agilitysta eilen. Häntä heiluen, pomppuaskelia ottaen se suoritti hyppyjä ja putken. Käskynä meillä hypyllä on "este" joka vaatii multa kyllä ihan erityistä muistamista, koska pikkukirpuilla käsky on "hyppy". Hiski säilytti todella hyvin kontaktin ja todella luki myös minua radalla ihmeellisen hyvin. Tietysti kaikki tämä juontaa juurensa Aten opetuksesta Hiskille..mutta oli jännä miten hyvin se toimi myös agissa. Myönnän...kisaaminen maxikoiralla (Hiskillä) kutkuttaa pahasti...suostuisikohan Ate...vai täytyykö meijän Hiskin kanssa lähteä jonain viikonloppuna "vähän pidemmälle lenkille" ja käydä kisaamassa ;). Koska potentiaalia on, motivaatiota on, ohjattavuutta on, samoin kontaktia, intoa ja iloa, itsevarmuutta, irtoavuutta ja kiihkoa. TYKKÄÄN!
Kyllähän me sitten uunoiltiinkin Hiskin kanssa...Hiski esimerkiksi päätti mennä pussiin, tuli kankaan alkupäässä kuitenkin siihen tulokseen että ei shaakeli, mä käännynki ympäri. Iso uroshoffi kun kääntyy siellä pussissa niin oli siinä pokassa pitelemistä. Hiski muistutti niitä tyyppejä jotka pukeutuu kesäisin niihin makkarankuoriin ;). Yleisä nauroi ja Hiski....oli taas vaan niin Hiski...häntä heiluen ihmettelevä ilme kuonollaan nautti huomiosta ;). Mutta kangasta pari kertaa raottamalla Hiski hokasi idean ja sitten pussi olikin ihan simppeli juttu taas. Päättihän Hiski myös mennä putkeakin ihan itsekseen ilman käskyäkin..mua vaan nauratti kun tuon kokoinen koira rymistelee into piukena putkeen niin että koko systeemi kolisee :) . Vaikka Ate ei sitä ehkä myöntäisikään, niin oli meijän treenistä hyötyä sillekkin..Hiski tokosi Aten kanssa agin jälkeen ja intoa riitti Hiskillä siihenkin enemmän kuin hyvin. Oli todella komeaa menoa! Vaikka mitä sitä nyt kahdelta tuollaiselta komistukselta voi muuta edes odottaa ;).
KIITOS SIIS HISKI!!! Näkyy treeneissä ;)
Ennen mun oppilaiden treenejä Ruttu teki TOKOa. Oli hyvä tehdä kun kentän laidalla istui Suski, joka katsoi meidän menoa. Itse kun ei todella tule huomattua kaikkia virheitään mitä sitä tulee tehtyä. Suski huomautti seuraamisen käännöksistä...teen liian pyöreitä kulmia (joo joo Ate, säkin oot sanonu mulle) ja huolimattomasti muutenkin. Kiinnitin erityisesti huomiota tämän jälkeen kulmiin ja kuinka ollakkaan ihan parin kerran jälkeen Ruttu luki huomattavasti paremmin käännöksiäni!
Tehtiin myös Aten antamia harjoituksia liikkeestä maahanmenon vahvistamiseksi. Eli sellaista pientä "sarjaa" käskyillä: "sivu", sivulta suoraan "maahan", taas "sivu" , "maahan", "sivu", "seuraa" ihan yksi kaksi askelta ja siitä "maahan". Toimi muuten hyvin Rutulle. Edelleen se oli sen yhdenkin askeleen jälkeen hidas maaahanmenossa mutta huomattavasti nopeampi kuin aikaisemmilla konsteilla joilla olen yrittänyt sitä saada liikkeestä maahan menemään. Sivulta suoraan ja kuakokäskynäkin menee niin nätisti. Aijon toistaa näitä sarjoja nyt ehkä viikon verran päivittäin ja sitten yrittää uudestaan suoraan liikkeestä ihan täydellä matkalla.
Täytyy vielä toistella itseään, että kyllä se että pidän pallon itselläni palkkauksen ajan on toiminut paremmin kuin hyvin! Ruttu pysyy koko treenien ajan kontaktissa.
Olen tyytyväinen. Olen puhunut. Olen...olen oikeastaan aika onnellinen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti