Kyllä oli mahtava viikonloppu jälleen kerran, kiitos kaikille jotka olitte osana ihanaa viikonloppuani :) !!!!
Pe-la välinen yö meni duunissa. Mä kun ahneena tyyppinä teen vielä päiväduunin lisäksi viikonloppuisin yövuoroa. Tai siis ehkä tyhmyyttähän se on enemmän kuin ahneutta ;)...noh, anyway...Ate ja Hiski osallistuivat Tokon SM kisoihin osana joukkuetta, joten kun joukkuekilpailujen ilmoittautuminen alkoi aamulla klo 8 Kangasalalla niin sainkin lähteä suoraan töistä kisoihin. Eipä tuo mitään haitannut..olin ihan intona, pääsinhän katsomaan erilaisia rotuja ja erilaisia ohjaajia, ohajustyylejä, kuunnella erilaisia käskysanoja yms yms yms. Päivä oli pitkä, mutta hyvät unenlahjat omaavana tyyppinä otin sitten parit nokoset siinä kehien laidalla kivikko/ruohikko pohjalla. Mun homma oli kirjata, kuvata ja olla seurana kahdelle pikkuherralle. Selvisin kaikesta..paitsi suorituskuvia ei kauheasti ole kun olin sekaisin lippujen ja lappujen kanssa. Ate varmaan kertoo itse tarkemmin miten hällä ja Hiskillä meni, mutta sen verran sanon että olen siitä koirakosta niin ylpeä. Menoa oli ilo katsella, oikein sydäntä lämmitti :) .
Oivalsin kisoissa erään typerän mokani Rutun koulutuksessa. Tuijottelin myyntikojussa erilaisia palloja ja valitsin sellaisen jossa on pitkähkö narukahva = hyvä pitää kiinni kun Ruttu repii palloa. Seison se kädessä ja sain ahaa-ilmiön. Että mulla on taas leikannu...mitä olen tehnyt koiralle jota on vaikea pitää hallinnassa liikkeiden välissä?? HEITTÄNYT SILLE VINKULELUA tai palloa palkaksi liikkeen jälkeen!! Voi luoja kun voi ihminen olla pöljä...pallo meni heti testattavaksi kun kisoista oltiin kotiuduttu..liike, pallo, hetki repimistä yhdessä, pallo pois ja taas liike jne jne. Toimi todella hyvin. Kontakti ei murtunut kertaakaan ja oli todella skarppina suorittamassa. Aina sitä oivaltaa jotain uutta :) !
Tällä viikolla onkin sitten kaikki illat pyhitetty Rutulle pääosin, siis koirien osalta ;). Tietty pikkukirpuilla on agi huomenna mutta noin niinkuin pääpiirteittäin. Nismo & Nemo ovat meinaan tämän viikon särkemässä sydämiä mun duunissa. Tai noh, me käydään täällä aamulenkki, päivälenkki ja kaiken muun ajan ne joko syö luuta mun huoneen lattialla tai vetää hirsiä kintut kohti taivasta. Ne kun ei oikein vieraista välitä. Eivät räksytä tai mitään, mutta eivät vain kiinnitä mitään huomiota. Katselevat muualle tai minua jos joku tulee silittämään.
Tänään olisi tarkoitus vähän tokoilla iltasella ryhmätreeneissä Rutun kanssa. Ajattelin ottaa sillä liikkeestä maahanmenoa, liikkeestä seisomista ja paikallaanmakuun jos ei kauheasti sada. Ei mitään pitkiä seuraamisia kuitenkaan tänään. Sade ei muuten haittaa (kunhan mun naama ei kastu ;) ) mutta kun paikallaanmakuu ei muutenkaan meillä oo 100% varma niin turha sateessa ryssiä enempää.
Nemo on saanut uuden kouluttajan. 5-vuotiaan Nean, siskoni tyttären, joka innokkaasti käskee istumaan, menemään maahan ja antamaan tassua :). Palkaksi näistä saa sitten aina palan kinkkua. Tomera tyttö ja selkeästi kova matkimaan...käskyt kajahtaa täysin samoin äänensävyin kuin minultakin ;).
Nismon viikonlopun oivallus on se, että jos tekee pahojaan Ninan (systeri) nähden, tulee ensin komennus jonka jälkeen voi heittäytyä säälittäväksi ja mennä korvat luimussa sängyn/sohvan alle josta sitten hetken päästä tullaan kinkulla houkuttelemaan pois...ARGH ;) !! Pieni palaverin paikka ehkä...koska Nismo on kunnon hyväksikäyttäjä ja teatteri-ihme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti